Suomessa arvioidaan olevan noin 20 000 mahdollisesti pilaantunutta maa-aluetta. Viimeisen vuosikymmenen aikana pilaantuneiden maiden kunnostustarve on lisääntynyt ja tällä hetkellä kunnostetaan vuosittain noin 400 kohdetta. Ylivoimaisesti käytetyin kunnostusmenetelmä on edelleen massanvaihto, jonka seurauksena jatkokäsittelyyn ohjattujen maa-ainesten määrät ovat olleet jatkuvassa kasvussa.

Lievemmin pilaantuneissa laaja-alaisissa kohteissa fytoremediaatio, eli kasvien avulla tapahtuva kunnostus, saattaisi olla vaihtoehtoinen tai perinteisiä kunnostusmenetelmiä täydentävä kunnostustapa. Kasvit keräävät itseensä monenlaisia yhdisteitä auringon energian avulla ja sopivissa olosuhteissa kasveja voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi pilaantuneen maaperän stabiloinnissa tai haitta-aineiden keräämisessä.

Tässä hankkeessa tutkittiin pilaantuneelle alueelle istutettujen nopeakasvuisten hybridihaapojen metallien sietoa ja eri kasvinosiin kerääntyviä metallipitoisuuksia. Tulosten avulla pohditaan hybridihaapojen soveltuvuutta metalleilla pilaantuneen alueen fytoremediaatioon.