Terveysalan koulutus 2005 -projektin tehtävänä oli tarkistaa tutkintonimikkeittäin terveysalan ammattikorkeakoulutuksen opinnot vastaamaan Kansallisen terveyshankeen tavoitteita ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä ja terveydenhuollon kansainvälisissä kehittämissuosituksissa ja -linjauksissa esille tulleita osaamisvaatimuksia sekä ammattikorkeakoulutuksen kehittämistavoitteita, määritellä ammattialan valtakunnallista yhdenmukaisuutta edellyttävät erikoistumisopinnot ja laatia suunnitelma erikoistumisopintojen osaamiskuvausten ja keskeisten opintojen laatimiseksi. Työn tarkoituksena oli ajantasaistaa vuonna 2001 julkaistut osaamiskuvaukset (Ammattikorkeakoulutuksesta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, opintojen keskeiset sisällöt ja vähimmäisopintoviikkomäärät. Opetusministeriö 7.9.2001) ja määritellä valtakunnallisesti riittävän yhdenmukaisen ammatillisen osaamisen tuottavat opinnot ja niiden vähimmäisopintopisteet. Tavoitteena oli saada aikaan ohje terveysalan ammattikorkeakoulutuksen opetussuunnitelmatyölle ja alan koulutuksen kehittämiselle.

Työn lähtökohtina olivat Kansallisen terveyshankkeen tavoitteiden ja kansainvälisten kehittämissuositusten ja -linjausten ohella terveysalan ammattikorkeakoulutuksen toteutumista koskevat selvitykset ja niissä esiin tuodut ammattitaitotarpeet ja haasteet terveysalan koulutukselle sekä ammattikoreakoulutukselle asetetut yleiset kehittämistavoitteet. Sairaanhoitajan, ensihoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan ammatteihin johtavissa koulutuksissa on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja Neuvoston 7.9.2005 ammattipätevyyden tunnustamisesta antaman direktiivin (2005/36/EY) vaatimukset yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ja kätilön koulutuksille.

Terveydenhuollon ominaispiirteet, potilasturvallisuus ja palvelujen korkeatasoisen laadun turvaaminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä määriteltäessä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia. Terveydenhuollossa osaaminen perustuu jatkuvasti uusiutuvaan, laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoperustaan ja käytännölliseen osaamiseen sekä sosiaalisiin ja vuorovaikutuksellisiin taitoihin. Merkityksellistä on toiminnan perustuminen tutkittuun tietoon ja näyttöön sekä harjaantuminen ammattitoiminnan kehittämisessä tarvittavaan tutkimus-, kehittämis- ja muutososaamiseen. Työnjaon kehittäminen ja tehtäväsiirrot terveydenhuollossa edellyttävät vahvojen teoreettisten ja taidollisten perusvalmiuksien saamista ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Tämän osaamisen varaan voidaan työelämässä rakentaa joustavasti uutta, yhteiskunnan kehityksen myötä muuttuvaa osaamista ja arvioida valtakunnallista yhdenmukaisuutta edellyttävän erikoisosaamisen tarve ja tarvittavat opinnot.

Tutkintonimikekohtaisissa kuvauksissa on esitetty ammatin toiminta ja vastuualue sekä ammatillinen osaaminen. Koulutuksen vähimmäisvaatimukset on määritelty keskeisinä opintoina ja opintojen vähimmäisopintopisteinä. Opinnot on jaoteltu perus- ja ammattiopintoihin, ammattitaitoa edistävää harjoitteluun, opinnäytetyöhön ja vapaasti valittaviin opintoihin. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu (asetus ammattikorkeakouluista 352/2003) vastaa sairaanhoitajan ja kätilön koulutuksissa em. direktiivissä määriteltyä kliinistä opetusta.