Tässä selvityksessä tarkastellaan kuntien talouden ennustevirheitä ja sopeutumista yllättäviin meno- ja tulomuutoksiin vuosina 2000–2010. Tutkimuksessa kunnan kohtaama yllättävä muutos tai ennustevirhe määritellään talousarvion vuosikatteen ja toteutuneen vuosikatteen erotuksena.

Koko kuntasektorin tasolla tarkasteluna talousarvioiden ja tilinpäätösten väliset erot ovat pieniä. Kunnat arvioivat tulonsa keskimäärin varovaisesti, toisin sanoen toteutuneet verotulot ja valtionosuudet ovat useimmiten suuremmat kuin kunnat ovat etukäteen arvioineet. Menojen osalta talousarviot näyttävät toteutuvan koko kuntasektorilla tarkasteltuna hyvin. Tämä voi johtua joko menojen ennustettavuudesta tai siitä, että kunnat ovat sopeuttaneet menojaan tilikauden aikana.

Kuntatalouden lyhyen aikavälin sopeutumista ennustamattomiin talouden muutoksiin tarkasteltiin kunnallisveroprosenttien, kokonaisverotulojen, nettomenojen sekä lainakannan vuosimuutosten näkökulmasta. Tulosten mukaan kaikki yllä mainitut sopeutuvat vuosikatteen ennustevirheeseen odotetun suuntaisesti. Esimerkiksi 100 euroa/asukas suuruista negatiivista vuosikatteen ennustevirhettä seuraavana vuonna verotulot kasvavat 29 euroa, menot alenevat 20 euroa ja lainakanta kasvaa 27 euroa nopeammin kuin ilman ennustevirhettä.

Lisäksi tarkasteltiin, sopeutuuko kuntien talous eri tavalla negatiiviseen ja positiiviseen ennustevirheeseen. Tulosten mukaan lainakanta sopeutuu täysin symmetrisesti, kun taas menot ja verotulot sopeutuvat hieman eri tavalla riippuen ennustevirheen suunnasta.