Euroopan komissio on esittänyt EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan 2030 tavoitteeksi vähintään 40 %:n vähennystä kasvihuonekaasupäästöissä (KHK-päästöistä) vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoite on jaettu koko EU:n laajuisella päästökauppasektorilla (PKS) toteutettavaan 43 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta ja jäsenmaittain ns. ei-päästökauppasektorilla (ei-PKS) toteutettavaan 30 %:n vähennykseen vuoden 2005 tasosta. Uusiutuvan energian tavoite on EU-tasolla 27 %, mutta jäsenmaakohtaisia tavoitteita ei ole määritelty. Energiatehokkuudessa tavoitellaan 27 % parannusta. Maankäyttösektorin (land-use, land-use change and forestry, LULUCF) päästöt ja nielut eivät ole olleet osana EU:n 2020-päästötavoitteita, ja niiden rooli 2030-tavoitteissa on vielä avoin. Tämän julkaisun tavoitteena oli koota, analysoida ja vertailla jäsenmaiden tekemiä vaikutusarvioita EU:n 2030-paketista keskenään ja etenkin komission tekemään vaikutusarvioon. Vertailuun otettiin mukaan vain varsinaiset EU:n 2030-paketin vaikutusarviot, joita on julkaissut käytössä olevien lähteiden mukaan yhdeksän jäsenmaata (Alankomaat, Espanja, Irlanti, Italia, Ruotsi, Saksa, Suomi, UK ja Unkari). Lisäksi jotkut maat (esim. Belgia, Puola ja Portugali) ovat haastattelujen perusteella tehneet joitain EU:n 2030-paketin vaikutusarvioita, mutta niistä ei ollut saatavilla tarkempaa tietoa. Useammalla jäsenmaalla on kuitenkin esimerkiksi kansallisia 2050 matalahiiliskenaarioita (esim. Belgia, Portugali ja Tanska), mutta niiden oletukset vastaavat komission matalahiilitiekarttaa eikä niitä tulisi suoraan verrata EU:n 2030-paketin vaikutusarvioihin.