Asukasdemokratiaa vuokrataloissa säätelevä yhteishallintolaki tuli voimaan vuonna 1991. Sen jälkeen on tapahtunut muutoksia sekä yhteiskunnallisesti että vuokrataloyhtiöiden hallinnossa. Raportissa selvitetään, miten asukasdemokratia toimii nykyisessä toimintaympäristössä ja onko tarpeen muuttaa yhteishallintolakia. Selvitys sisälsi empiirisen osuuden kyselyineen ja haastatteluineen sekä asiakirja-analyysin. Sekä omistajat että asukkaat pitävät asukasdemokratiaa ja yhteishallintolakia tärkeinä. Lähellä asukkaita tapahtuvan ja omaa taloa koskevan osallistumisen merkitystä ja sitä varten luotujen rakenteiden tärkeyttä korostettiin. Asukkaat kokivat asukasdemokratian esteinä oman osaamisen puutteet, omistajatahon asenteet ja heikon tiedonkulun. Omistajat kokivat yhteishallinnon liian säädellyksi ja tiedonantovelvollisuuden raskaaksi. Tuloksista välittyi osapuolten välinen heikko luottamus. Uusia osallistumisen rakenteita tarvitaan toimintaympäristön muutoksen vuoksi. Suuriin yhtiöihin oli perustettu sääntelemätöntä alueellista asukashallintoa ja hierarkkisia tasoja. Laissa määritellyt osallistumisrakenteet eivät tarjoa riittävää joustavuutta ja erilaisiin tilanteisiin soveltuvia ratkaisuja. Yhteishallintolaki tulee päivittää vastaamaan tarpeita, osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien lainsäädännön ja yritysten yhteiskuntavastuun vaatimuksia. Lain puite- ja minimiluonne tulisi säilyttää ja määritellä selkeästi asukkaiden oikeudet ja omistajien velvollisuudet. Toimiva yhteishallinto palvelee myös omistajatahon intressejä. Asukkaat ovat asiakkaita. Lakiin tulee tarkentaa osallistumisen ja vaikuttamisen muodot talotasolta omistajatasolle, päivittää elinten tehtävät sekä määrittää keskinäiset suhteet. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotojen tulisi soveltua eri tilanteisiin. Riittävä viestintä ja valvonta ovat tärkeitä. Lakiin ehdotetaan huomioita isännöinnistä, hankinnoista, kouluttamisesta, hyvän yhteishallinnon ja vuokralaisdemokratian periaatteista sekä asukkaiden moninaisuudesta