Politiikkaan liittyvissä kyselytutkimuksissa sekä Suomessa että muualla maailmassa on pääosin tutkittu kansalaisten poliittisia mielipiteitä, asenteita sekä poliittista osallistumista. Vahvan mielipidetutkimuksen perinteen ansiosta tutkijakunnalla on pitkään ollut käytettävissään runsaasti tutkimustietoa erityisesti äänestysikäisten poliittisista asenteista, käyttäytymismalleista ja mielipiteistä. Vaikka asenne- ja mielipidekyselyillä on oma tärkeä tehtävänsä yhteiskunnallisina ilmapuntareina, ei niiden avulla voida saada tietoja siitä, millaiseen tietämyspohjaan vastaajien mielipiteet perustuvat.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten politiikkatietämyksen yleiskuvaa "Yhteiskuntatutkimus 2008"-kyselytutkimuksen aineistoa hyödyntäen. Keväällä 2008 käyntihaastatteluna suoritetussa kyselyssä mitattiin ensimmäistä kertaa kattavasti äänestysikäisten suomalaisten tietämystä politiikasta. Edustavalta otokselta 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia (n=1020) kysyttiin yhteensä 38 tietokysymystä, jotka liittyivät politiikan peruskäsitteisiin ja yleistietoon, Suomen sekä EU:n poliittiseen järjestelmään sekä kansantalouteen. Tietokysymysten lisäksi vastaajilta kysyttiin kattava joukko taustamuuttujakysymyksiä sekä tiedusteltiin heidän mielipiteitään mm. politiikasta ja demokratiasta.
Tutkimustuloksista on tässä yhteydessä syytä nostaa esille se havainto, että sekä politiikkatietämykseltään että osallistumisaktiivisuudeltaan "poliittiseen paitsioon" uhkaa jäädä nuorimpien ikäryhmä (18 - 30-vuotiaat), ja heidän keskuudessaan erityisesti muun kuin korkeakoulutuksen omaavien ryhmä. Yhdistämällä tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot nuorten poliittisesta asemasta aiemmin muissa tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin nuorista ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa koulutustausta nousee yhä selkeämmin erottelevaksi tekijäksi aktiivisten ja passiivisempien kansalaisten välillä. Sekä tutkimusta että konkreettisia toimenpiteitä tulisikin jatkossa kohdistaa nykyistä enemmän poliittista sosialisaatioprosessia kohtaan sen selvittämiseksi, millä tavoin sekä kiinnostusta politiikkaa kohtaa että kasvua aktiiviseksi kansalaiseksi voitaisiin tukea jo paljon ennen virallista äänestysikää.