Kansainvälisten e-aineistojen hakuun on toistaiseksi kirjauduttava, jotta hakuja voi tehdä.

Haku

Sitaatioindeksityöryhmän raportti : Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen käyttö suomalaisen tiedepolitiikan suunnittelun apuna

QR-koodi

Sitaatioindeksityöryhmän raportti : Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen käyttö suomalaisen tiedepolitiikan suunnittelun apuna

okm12.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
okm12liiteosaA.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
okm12liiteosaB.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Hae kokoteksti

Työryhmän tehtävä

Raportin on laatinut Raketti-hankkeen JURE-projektin 10.12.2009 asettama sitaatioindeksityöryhmä. Työryhmän tehtävänä oli 1) tehdä ehdotus sellaisesta pysyvästä järjestelmästä, joka tuottaa ensi sijassa Thomson Reutersin ISI Web of Science julkaisu- ja viittaustietokannoista kansainvälisesti vertailtavat tieteenala- ja tutkimusorganisaatiokohtaiset julkaisu- ja viittaustiedot ja 2) selvittää Thomson Reutersin lisäksi muiden kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen tietojen hankintaa ja käyttöä.

Raportin sisältö

Raportissa kartoitetaan osa-alueita, joissa kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistoista voidaan tuottaa nykyistä parempi tietopohja tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön sekä selvittänyt miten nuo tiedot tulisi tuottaa, jotta ne antavat luotettavan ja oikeudenmukaisen kuvan suomalaisen tutkimuksen kokonaisuudesta ja eri tieteenalojen ja tutkimusorganisaatioiden roolista tuon kokonaisuuden muodostumiseen.

Raportissa käydään läpi keskeiset bibliometriset käsitteet kuten julkaisut ja suhteellinen viittausindeksi, sekä tarkastellaan Thomson Reutersin ISI-aineistolla vaihtoehtoisten menetelmällisten ratkaisujen vaikutusta tieteenaloittaisiin ja tutkimusorganisaatiokohtaisiin julkaisujen ja viittausten määriin. Tieteenalaluokituksena käytetään virallisesta tieteenalaluokituksesta tarkoitukseen sovellettua versiota. Tutkimusorganisaatioilla tarkoitetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia, sairaanhoitopiirejä ja yrityksiä sekä muita tieteellisiä julkaisuja tuottavia organisaatioita. Laskelmien päävaihtoehdot liittyvät yhteisjulkaisujen osittamiseen eli jakamiseen tutkimusorganisaatioiden kesken sekä suomalaisten julkaisujen normalisointiin eli viittausten vertailukohteen valintaan.

Raportissa nostetaan esiin kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistojen käyttömahdollisuudet keskitetyn kansallisen julkaisurekisterin, sekä suomalaisen tutkimuksen kartoituksen, arvioinnin ja seurannan tietolähteenä. Kansainvälisten tietokantojen etuna on, että ne kattavat kaikkien suomalaisten tutkimusorganisaatioiden, ei vain yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisutiedot, ja että aineiston sisältämät viittaustiedot mahdollistavat tutkimuksen laadun ja näkyvyyden arvioinnin ja kansainvälisen vertailun.

Raportissa selvitetään myös kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietojen käyttöä yliopistojen rahoitusmallissa sekä käydään läpi täsmällisemmin kotimaisten ja kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen sisältöä ja ominaisuuksia sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia tiedepolitiikan tietopohjan vahvistamisessa.

Työryhmän ehdotukset

Työryhmä katsoo, että kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistot voisivat täydentää merkittävällä tavalla olemassa olevaa tiedepolitiikan tietopohjaa ja ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö hankkisi tätä tarkoitusta varten sekä Thomson Reutersin ISI- että Elsevierin Scopus-tietokannan aineistot. Työryhmä ehdottaa myös, että ministeriö käynnistäisi aineistojen pohjalta työryhmän hahmotteleman selvityksen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kansainvälisestä julkaisujen määrästä ja näkyvyydestä. Työryhmä tekee esityksen selvityksessä noudatettavista menetelmällisistä ratkaisuista.

Tallennettuna: