Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli tehdä esitys ammattikorkeakoulussa käynnistettävän rakennusarkkitehtikoulutuksen sisällöstä, tutkinnon laajuudesta ja tarvittavasta koulutusvolyymistä sekä selvittää rakennusarkkitehtikoulutuksen yhteydet muuhun rakennusalan ammattikorkeakoulutasoiseen koulutukseen. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kansallisen korkeakoulupolitiikan keskeiset linjaukset.

Työryhmä tarkasteli työssään rakennusalan koulutuksen nykytilaa ja rakennusalan toimintaympäristön muutoksia. Työryhmän näkemyksen mukaan rakennusalalle tarvitaan lisää ammattitaitoisia suunnittelijoita. Lähivuosina työelämästä poistuu satoja arkkitehtejä ja rakennusarkkitehtejä. Poistuman korvaamiseksi tarvitaan tulevan vuosikymmenen aikana huomattava määrä uusia rakennussuunnittelun ammattilaisia nykyisin valmistuvien arkkitehtien lisäksi. Työelämän ja rakennusalan muutosten vuoksi suunnittelijoiden osaamiseen kohdistuu uusia vaatimuksia ja tarpeita, joihin koulutusjärjestelmän tulee vastata. Näihin haasteisiin vastaamiseen tarvitaan monipuolista ja käytännönläheistä suunnitteluosaamista, jota koulutusjärjestelmämme ei nykyisellään tuota.

Työryhmä esittää, että ammattikorkeakoulussa käynnistetään tutkintoon johtava rakennussuunnitteluun painottunut koulutus. Koulutus johtaa tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon, johon liitetään tutkintonimike rakennusarkkitehti (AMK). Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa hyvä perusosaaminen rakennussuunnitteluun. Uusi tutkinto tuottaisi korkeakoulututkinnon tuottaman yleisen kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja tehtäviin sekä voimassa olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 mukaisen A-luokan pätevyyden rakennussuunnittelussa. Rakennusarkkitehtikoulutus täyttäisi ammattipätevyysdirektiivin automaattisen tunnustamisen edellytykset.

Työryhmä ehdottaa rakennusarkkitehtikoulutuksen koulutustarpeeksi 80–120 aloittajaa vuosittain. Riittävän suurten osaamiskeskittyminen aikaansaamiseksi koulutusta voitaisiin antaa 2–4 ammattikorkeakoulussa. Koulutusvastuu voidaan antaa ammattikorkeakoululle, jossa on riittävän suuri rakennusalan osaamiskeskittymä. Rakennusarkkitehtikoulutus toteutetaan suuntaamalla nykyisiä resursseja uudelleen koulutusvastuun saavissa ammattikorkeakouluissa. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös opintoprosesseja kuten vetovoimaa ja läpäisyä sekä koulutuksen alueellista saatavuutta ja työvoimatarpeita vastaavaa tarjontaa suomen ja ruotsin kielillä.

Rakennusalan muuttuva toimintaympäristö ja säädökset lisäävät osaamistarpeita, joihin vastaaminen edellyttää tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi erilaista täydennys- ja jatkokoulutusta. Työryhmä esittää, että rakennusarkkitehtikoulutuksen tutkinnon osia voidaan hyödyntää sellaisenaan myös täydennyskoulutuksessa. Ammattikorkeakoulut huolehtivat siitä, että aiemmin tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus päivittää tutkintonsa ammattikorkeakoulututkinnoksi. Ammattikorkeakoulut tunnistavat ja tunnustavat tutkinnon ja työkokemuksen kautta saavutetun osaamisen.