Tässä raportissa kuvataan suomalaisen tieteellisen tutkimuksen tilaa ja kehitystä vuosina 2000–2 010. Kuvaus on laadittu Thomson Reutersin Web of Science (WoS) ja Elsevierin Scopus-tietokantojen julkaisu- ja viittaustietojen perusteella. Liite sisältää myös aineistojen keskinäisen vertailun.

WoS- ja Scopus-tietokannat antavat pääosin samanlaisen kuvan suomalaisen tieteen kehityksestä. Suomalaisten julkaisujen määrä on noussut neljänneksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kolmivuotisjaksolla 2008–2010 julkaisujen määrä oli WoS:in mukaan noin 29 000 ja Scopuksen noin 30 000. Kyseessä ovat julkaisut, joissa on mukana ainakin yksi suomalaista tutkimusorganisaatiota edustava kirjoittaja (ei-ositetut luvut). Jos yhteisjulkaisut jaetaan niihin osallistuvien kirjoittajien maiden lukumäärän mukaisesti, saadaan suomalaisten osuudeksi kaikista julkaisuista 20 500 ja 21 600 (ositetut luvut). Se, että ei-ositettujen julkaisujen määrä on kasvanut nopeammin kuin ositettujen julkaisujen määrä kertoo, että suomalaiset julkaisut syntyvät yhä enemmän kansainvälisen tutkimusyhteistyön tuloksena.

Julkaisumäärän kasvusta huolimatta Suomen osuus maailman tieteellisistä julkaisuista on pienentynyt. WoS-aineiston mukaan Suomen osuus maailman julkaisuista oli vuosina 2000–2002 0,71 prosenttia, mutta vuosina 2008–2010 enää 0,57 prosenttia. Scopuksen vastaavat luvut ovat 0,69 ja 0,53 prosenttia. Osuuden pienenemisen taustalla on maailman julkaisumäärän nopea kasvu erityisesti Kiinan ja Intian tullessa aikaisempaa vahvemmin tieteellisten julkaisujen markkinoille.

WoSin mukaan Suomen viittaus- ja Top10-indeksi ovat kääntyneet nousuun oltuaan 2000-luvun alkupuolella laskusuunnassa. Scopus-aineistojen pohjalta laskettu viittausindeksi puolestaan on lievästi nouseva, mutta vakaa ja Top10-indeksi näyttää nousua 2000-luvun puolivälissä. Viittausindeksi kertoo tutkimuksen saamasta kansainvälisestä vaikuttavuudesta. Top10-indeksi ilmoittaa puolestaan, saako tarkasteltavan yksikön (maa, yliopisto, tutkimuslaitos) tutkimus viitatuimmasta 10 prosentista julkaisuja sen julkaisujen kokonaismäärää vastaavan osuuden. Tässä raportissa molemmat indikaattorit on rakennettu siten, että tarkasteltava yksikkö sijoittuu kansainvälisessä vertailussa hyvin, mikäli indikaattori saa arvon, joka on suurempi kuin 1. Indikaattoreiden noususuuntaus kertoo suomalaisen tieteen menevän myönteiseen suuntaan, mutta siihen ainakin osittain vaikuttaa maailmanaineistossa meneillään olevat rakennemuutokset, joista tärkeimpiä ovat Kiinan ja Intian osuuksien lisääntyminen sekä Yhdysvaltojen osuuden supistuminen.

Päätieteenaloittain tarkasteltuna julkaisumäärien suurin muutos on lääke- ja terveystieteiden osuuden lasku ja yhteiskuntatieteiden osuuden nousu. Tieteenalojen viittausindeksit ovat käyttäytyneet viittausindeksin yleisen suunnan mukaisesti. Parhaiten pärjäävät maa- ja metsätaloustieteet sekä lääke- ja terveystieteet. Myös bio- ja ympäristötieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan vaikuttavuus ylittää maailman keskiarvon. Yhteiskuntatieteiden viittausindeksi on alle maailman keskiarvon.

Tutkimusorganisaatiotyypeittäin eniten julkaisuja tuottavat yliopistot. Niiden osuus kaikista suomalaisista ositetuista julkaisuista oli kaksi kolmasosaa (WoS) – kolme viidesosaa (Scopus). Valtion tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden julkaisut edustavat kumpikin runsasta kymmenesosaa julkaisujen kokonaismäärästä. Muita merkittävämpiä julkaisijoita ovat sairaanhoitopiirit ja yritykset. Ammattikorkeakoulujen osuus kaikista julkaisuista on alle prosentti. Vuosikymmenen lopussa kaikkien muiden tutkimusorganisaatiotyyppien paitsi yritysten viittausindeksi oli yli maailman keskiarvon. Julkaisumäärältään suurimmista yksittäisistä tutkimusorganisaatioista korkeimmat viittausindeksin arvot saavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopion yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto.

OECD-maiden keskinäisessä vertailussa Suomen sijoitus on heikentynyt, vaikka sekä Suomen viittausindeksi että Top10-indeksi olivat hieman vahvempia vuosina 2008–2010 kuin 2000-luvun alussa. WoS-aineiston viittausindeksissä Suomi oli 2000-luvun alussa 8. sijalla ja Top10-indeksissä 9. sijalla. Uusimmalla kaudella vastaavat sijoitukset olivat 13. ja 14. Scopus-aineistossa Suomi sijoittui sekä viittausindeksissä että Top10-indeksissä 9. sijalle 2000-luvun alussa ja uusimmalla kaudella sijoille 13 ja 12.

Lähes puolet suomalaisista julkaisuista tuotettiin vuosina 2008–2010 yhteistyössä ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on kasvanut 2000-luvulla kaikilla tieteenaloilla. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti luonnon- ja lääketieteissä. Humanistisissa tieteissä kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on selvästi muita tieteenaloja pienempi.

Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden päätieteenaloittainen tarkastelu osoittaa, että Helsingin yliopisto on julkaisujen määrän suhteen johtava kotimainen tutkimusorganisaatio kaikilla tieteenaloilla tekniikkaa ja luonnontieteitä lukuun ottamatta. Tekniikassa eniten julkaisuja tuottaa Aalto-yliopisto. WoSin mukaan Aalto-yliopisto tuottaa myös luonnontieteissä liki yhtä paljon julkaisuja kuin Helsingin yliopisto, Scopuksen mukaan jopa enemmän. Lääke- ja terveystieteissä Helsingin yliopisto jakaa johtavan aseman yhdessä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa.

Tutkimuksen vaikuttavuutta ilmaisevan viittausindeksin korkeimmat arvot saa Wos-aineiston mukaan luonnontieteissä Helsingin yliopisto yhdessä Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Bio- ja ympäristötieteissä korkein viittausindeksin arvo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tekniikassa ensimmäisellä sijalla ovat Åbo Akademi, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto. Lääke- ja terveystieteiden viittausindeksissä korkeimmat arvot saavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Oulun yliopisto, Turun yliopistollinen keskussairaala, Itä-Suomen yliopisto sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaala. Maatalous- ja metsätieteissä ensimmäisellä sijalla on Maatalouden ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, yhteiskuntatieteissä Aalto-yliopisto ja Turun yliopisto.

Scopus-aineiston viittausindeksi antaa Helsingin yliopistolle ensimmäisen sijan luonnontieteissä ja bio- ja ympäristötieteissä, Åbo Akademille ja Aalto-yliopistolle tekniikassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Itä-Suomen yliopistolle lääke- ja terveystieteissä sekä Turun yliopistolle, Jyväskylän yliopistolle ja Aalto-yliopistolle yhteiskuntatieteissä.