Vuonna 2013 Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistettiin hallituksen esityksestä Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Uuden viraston tehtävät ovat käytännössä samat kuin aiempien erillisten virastojen tehtävät. Yhdistämisen pääasiallisena tavoitteena on ollut kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallisen painoarvon ja vaikuttavuuden lisääminen sekä hallinnon tehostaminen. Arviointihankkeessa selvitettiin eri näkökulmista Kilpailu- ja kuluttajaviraston toiminnan tuloksellisuutta ja panostusten tehokasta kohdentamista. Tarkasteltavina kysymyksinä ovat olleet miten Kilpailu- ja kuluttajaviraston toiminta vastaa sille asetettuja odotuksia, ja kuinka Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Työn yhteydessä kartoitettiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtamista ja toiminnan kehittämistä eri osa-alueilta. Arviointityö perustui kirjalliseen aineistoon ja laajaan tiedonkeruuseen KKV:n henkilöstöltä ja muilta sidosryhmiltä. Virastojen yhdistäminen onnistui teknisesti hyvin nopeasta aikataulusta huolimatta. Merkittävimpiä kesken jääneitä tehtäviä olivat palkkausjärjestelmästä sopiminen sekä synergiahyötyjen konkretisointi ja viestiminen henkilöstölle. Näiden edistäminen on vaatinut johdolta ja henkilöstä runsaasti voimavaroja. Vastuualueet ovat itsenäisiä, ja käytännössä KKV:ssa toimii edelleen kaksi virastoa yhden nimen alla. Tukitoiminnot, hallinto ja viestintä tarjoavat palvelujaan koko organisaatiolle ilman vastuualuerajoja. Yhdistämisessä hallinnon tehostamiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Viraston hallinnon työpanos on pienentynyt ja kustannussäästöjä on saavutettu mm. toimitilaratkaisuissa. Sen sijaan markkinatutkimusyksikköä ei ole kyetty hyödyntämään laajasti. Vastuualueiden erillisyys on palvelukyvyn tehokkuuden näkökulmasta perusteltua, kunhan varmistetaan saumaton yhteistyö valittujen synergisten toimialojen ja professioiden osalta sekä huolehditaan päätösprosessien sujuvuudesta. Päätösprosessien sujuvuus ei tällä hetkellä ole paras mahdollinen, mikä kangistaa viraston toimintakykyä. Organisaatio on moniportainen ja hierarkkinen. Asiajohtamisen virtaviivaistamiseen tulee edelleen panostaa. Ulospäin KKV:n tulisi toimia yhtenä virastona, joka koordinoi sisäisesti käsiteltäviä asioita ja muodostaa kokonaiskuvan käsiteltävistä asioista. Kahden erilaisen kulttuurin omaavan viraston yhdistäminen on asettanut henkilöjohtamiselle haasteita. KKV:ssa asiajohtaminen on jo ylimmästä johdosta lähtien korostunut henkilöjohtamisen kustannuksella. Esimiestyö on kehittynyt viimeisen vuoden aikana oikeaan suuntaan. Henkilöjohtamisen aktiiviseen kehittämiseen tulee kuitenkin edelleen panostaa. Virasto näkyy sidosryhmille ensisijaisesti joko kuluttajanäkökulman tai kilpailunäkökulman kautta. Kilpailuvastuualueen osalta virasto on pystynyt vastaamaan sidosryhmien odotuksiin yhtä hyvin kuin ennen yhdistymistä. Kuluttajavastuualueen osalta sidosryhmien odotuksiin ei ole pystytty vastaamaan yhtä hyvin. Yhtenä syynä on kuluttaja-asiamiehen yhteiskunnallisen näkyvyyden vähentyminen ja sen myötä aseman heikentyminen viime vuosina. Yhdistyminen ei ole perimmäinen syy aseman heikkenemiselle, mutta on saattanut nopeuttaa kehitystä. Kuluttaja-asiamiehen sijoittuminen virastoon aiheuttaa omat haasteensa johtamisen ja viranomaisaseman näkökulmista. Kuluttaja-asiamiehen tulevaa roolia yhteiskunnassa ja sen organisatorista sijoittumista olisi syytä pohtia. Yhdistämisessä tavoiteltiin toiminnan substanssiin liittyviä synergioita. Vaikka molempien vastuualueiden ylätason tavoitteet ovat yhtäläiset, käytetyt keinot tavoitteiden saavuttamiseen ovat erilaisia. Todelliset synergiat vastuualueiden välillä näyttäisivät olevan varsin ohuet. Toiminnallisia synergioita on kuitenkin olemassa, joskin niiden realisoituminen vaatii vielä aikaa. Merkittävimpinä voidaan pitää toimialakohtaisen erityistuntemuksen laaja-alaistamista, professioiden osaamisen hyödyntämistä (esim. juristit, ekonomistit) sekä ulkoisen viestinnän painoarvon kasvua. Vastuualueiden yhteistyö on näyttäytynyt sidosryhmille pääsääntöisesti positiivisesti. KKV:n esittämät näkemykset ovat laaja-alaistuneet, ja kilpailu- ja kuluttajanäkökulmien yhteensovittamista pidetään positiivisena. Etenkin lainsäädäntötyön yhteydessä on hyötyä yhteen sovitetuista näkökulmista. Sidosryhmät odottavat virastolta nykyistä aktiivisempaa osallistumista julkiseen keskusteluun asiantuntijaroolissa. Toimivien markkinoiden yhteiskunnallisen merkityksen ja kilpailukysymysten perusteiden saattaminen laajempaan julkiseen keskusteluun tulisi sidosryhmien näkemyksen mukaan olla nykyistä vahvemmin KKV:n agendalla. Kokonaisuutena arvioiden yhdistämisen voidaan arvioida onnistuneen kohtalaisen hyvin. KKV on yhdistymisen jälkeen kehittänyt toimintaansa. Toiminnan tavoitteellisuuden, priorisoinnin ja muiden uudistusten voidaan arvioida lisäävän tuottavuutta sekä pidemmällä aikavälillä toiminnan vaikuttavuutta. Edellytyksenä on toiminnan normalisoituminen ja yhdistämisprosessin saattaminen onnistuneesti loppuun asti.