Vuosina 2001–2004 toteutettiin 15–17-vuotiaiden nuorten varhennetun kuntoutuksen kokeilu, joka perustui aktiivinen sosiaalipolitiikka -työryhmän esitykseen. Kokeilusta tehtiin arviointi, jossa tutkijat esittivät hankkeissa hyviksi todettuja käytäntöjä ja ideaalimallin. Kuntoutuskokeilujen ohjausryhmä kokosi kuntoutuskokeilun kokemusten ja arvioinnin perusteella omat suosituksensa. Arvioinnin ja suosituksien pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö päätti hyvien käytäntöjen ja toimintamallin levittämiseen tähtäävän muistion laatimisesta. Muistio laadittiin yhteistyössä kuntoutuskokeilujen ohjausryhmän ja kentän asiantuntijoiden tukiryhmän kanssa.

Muistiossa on esimerkkejä mahdollisuuksista järjestää eri hallinnonalojen yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla kohdennetaan palveluja perusopetuksesta jatko-opintoihin siirtyville tukea tarvitseville nuorille. Tavoitteena on herättää paikallisten toimijoiden ja päättäjien kiinnostus Ota oppi -mallin käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen eri puolilla Suomea. Mallin käynnistämistä ja vakiinnuttamista tuetaan ESR-hankkeella vuosina 2005–2007.

Ota oppi -mallin kohderyhmänä ovat nuoret, jotka tarvitsevat ja hyötyvät laajasta tuesta perusopetuksen päättövaiheessa sekä siirtyessään ja kiinnittyessään jatko-opintoihin tai muuhun toimintaan. Tälle ryhmälle keskeisiä ovat sosiaaliset ongelmat. Mallin tavoitteena on moniammatillisen työn avulla ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Ota oppi -malli perustuu "putoamisvaarassa" olevien nuorten tilanteen havaitsemiseen, eri tahojen moniammatilliseen yhteistyöhön sekä palvelujen ja tukitoimien yksilöllisiin ratkaisuihin. Keskeisiä toimijoita kohderyhmän palvelujen järjestämisessä ovat nuoret itse ja nuorten vanhemmat sekä perusopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen, eri oppilaitosten, työvoimahallinnon ja Kelan työntekijät.

Yhteistyötä tehdään yksittäisen nuoren verkostoissa, palvelujen järjestämisessä, nuorten kanssa työskentelevistä toimijoista kootussa yhteistyöryhmässä ja päättäjistä kootussa ohjausryhmässä. Yhteistyön aloittamiseen ja ylläpitämiseen sekä tiedon kokoamiseen tarvitaan yleensä yhdyshenkilö. Malli hyödyntää pääosin paikallisia palveluja ja tukitoimia, ja se sovitetaan aina paikalliseen palvelurakenteeseen ja yhteistyöhön.