Selvityksellä on kolme tehtävää: 1) tarkastella ikääntyneiden käytettävissä olevia asuinalue- ja talokohtaisia yhteistiloja sekä yhteistoimintaa, 2) arvioida niiden toimivuutta ikääntyneiden tarpeiden kannalta sekä 3) laatia suosituksia ja ehdotuksia sille, miten ikääntyneiden tarpeisiin sopivia asuinalue- ja talokohtaisia yhteistiloja ja -toimintaa voidaan toteuttaa. Keskeisin aineisto koottiin tutustumiskäynneillä, joita tehtiin Espoossa, Kuopiossa, Lahdessa, Orivedellä, Oulussa ja Tampereella. Tutustumiskäynneillä perehdyttiin kotona asuville ikääntyneille suunnattuun toimintaan palvelukeskuksissa (Espoo Tampere), kaiken ikäisille tarkoitettujen asukastilojen toimintaan (Kuopio, Oulu, Lahti) sekä ikääntyneiden osallistumiseen yhteisölliseen toimintaan maaseudulla (Eräjärvi). Ikääntyneitä kuultiin sekä ryhmä- että yksilöhaastatteluin, kaikkiaan 101 henkilöä. Ikääntyneiden toimintaa koordinoivia henkilöitä haastateltiin yhteensä 21 henkilöä. Lisäksi haastateltiin 19 asiantuntijaa, jotka edustavat kuntien vanhuspalveluita, asuntotoimea ja vanhusneuvostoa, yliopistoa, ympäristöministeriötä, ARAa, rakennusyhtiötä, järjestösektoria ja seurakuntaa. Ikääntyneiden tarpeet yhteisölliseen toimintaan muodostuvat yksinäisyyden ja turvattomuuden torjumisesta sekä yhteenkuuluvuuden ja itsensä toteuttamisen lisäämisestä. Olemassa oleva järjestetty ja omaehtoinen toiminta tukevat näitä tarpeita, mutta innostajia ja koordinoijia tarvitaan toiminnan ylläpitämiseksi. Myös etsivän toiminnan muotoja tarvitaan, sillä osaa ikääntyneistä ei tavoiteta nykyisillä tiedottamiskeinoilla. Fyysinen ja taloudellinen esteettömyys sekä toiminnan saavutettavuus saattoapuineen tulee mahdollistaa kaikille ikääntyneille. Kaikenikäisille tarkoitetut tilat ovat tärkeitä ikääntyneille. Kun halutaan saattaa yhteen eri-ikäisiä ihmisiä, on tärkeää se, että toiminta on sisällöltään aidosti kaikkia kiinnostavaa. Ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua yhteisölliseen toimintaan on tarvetta parantaa. Selvityksessä tuodaan esiin keinoja lisätä yhteisöllisyyttä tukevia tila- ja toimintaratkaisuja. Kehittämisehdotukset suuntautuvat sekä yleisesti yhteisöllisen toiminnan lisäämiseen (toiminnan vetäjien rekrytointi, vuokrataloyhtiöiden kannustus, asuinalueiden suunnittelu) että uusien toimintojen käynnistämiseen (etsivä toiminta tai asuinaluetyöntekijä). Myös olemassa olevien toimintojen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota (vapaaehtoistyön ja vertaisten roolin vahvistaminen ja vanhusneuvostojen kytkeminen asuinaluetyöhön). Lisäksi toiminnan sisältöjä tulisi kehittää siten, että annetaan tilaa ikääntyneiden omille ideoille ja aktiivisuudelle sekä luodaan asuinaluekohtaisia yhteistyöverkostoja.