Tässä raportissa arvioitiin suomalaista finanssipolitiikan säännöstöä erityisesti kehysmenettelyn roolin ja kehittämisen näkökulmasta. Valtiontalouden menokehystä on noudatettu kuluvaan hallituskauteen asti, mutta nykyisen hallituksen aikana siitä on poikettu järjestelmän uskottavuutta heikentävällä tavalla, eikä menettely ole aikaisemminkaan hillinnyt julkista velkaantumista.

Finanssipolitiikan sääntökehikkoa tutkittiin kirjallisuuskatsauksien, numeeristen simulointien ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Haastatteluissa oli mukana viisi vertailumaata: Ruotsi, Tanska, Irlanti, Hollanti ja Uusi-Seelanti. Raportissa kiinnitettiin huomiota kehyksen toimintaan suurissa kriiseissä, pitkän aikavälin kestävyyteen, sekä investointien, tulojen, hyvinvointialueiden ja EU-sääntelyn roolin kehikossa. Lisäksi pohdittiin keinoja finanssipolitiikan ohjausjärjestelmän tehostamiseksi.