Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) mukaan epäonnistuminen ilmastotoimissa, äärimmäiset luonnonolosuhteet sekä luontokato ovat suurimmat maailmaa uhkaavat riskit tulevalla vuosikymmenellä. Ne aiheuttavat merkittäviä pitkän aikavälin riskejä myös talousjärjestelmälle. Yli 50 prosenttia kaikesta taloudellisesta toiminnasta on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta.

Suomen taloudessa on rakenteellinen kestävyysvaje. Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron mukaan pitkäaikainen heikko kansantalouden ja julkisen talouden kehitys asettaa suomalaiset päätöksentekijät vaikeiden valintojen eteen. Ennusteiden mukaan työvoiman määrä vähenee ja tuottavuutta täytyy kasvattaa taloutta uudistamalla. Samoin puheenvuorossa todetaan, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi talouden rakenteita on uudistettava nopeasti. Ilmasto- ja luontokriisiä sekä julkisen talouden kestävyysvajetta ei voida ratkaista erikseen. Suomen tavoitteena on olla vihreän siirtymän kärkimaa. Tavoitteen saavuttaminen on haastavaa, ellei julkisen talouden ohjausmekanismeihin tehdä sopeutustoimien rinnalla siirtymää tukevia johdonmukaisia uudistuksia. Julkista taloutta vahvistavat toimet tulee suunnata siten, että ne samalla suuntaavat talouden ohjausmekanismeja, lainsäädäntöä, verotusta, kannusteita ja hallinnon rakenteita tukemaan systemaattisesti vihreää siirtymää. Jos talouden pohja on kestämätön, riittäviä ilmasto- ja luontokriisiä ratkaisevia investointeja ei voida tehdä. Toisaalta, jos ilmastokriisiä ja luontokatoa ei huomioida talouden ohjauksessa, talous ei voi kestävällä tavalla uudistua tai kasvaa. Pitkän ajan talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys eivät voi perustua luonnonvarojen ylikulutukseen.

Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi. Kuluvan vuosikymmenen aikana ratkaistaan, pystymmekö hillitsemään ilmastonmuutoksen lämpenemistä globaalisti Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 asteeseen ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen Montrealissa joulukuussa 2022 tehtyjen sitoumusten mukaisesti. Nykypäättäjillä on vastuu, etteivät ilmasto- ja luontokriisi heikennä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvinvointiin.

Kansliapäälliköiden Mahdollisuudet Suomelle -raportin mukaan vihreä siirtymä tarjoaa merkittäviä kasvu- ja vientimahdollisuuksia. Johtavan roolin ottaminen vihreässä siirtymässä edellyttää Suomelta aloitteellisuutta ja yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysmaailman kesken. Vihreä siirtymä ei ole ongelmaton luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. Hallitsemattomana muutos lisää sekä uusiutuvien että uusiutumattomien luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Vihreää siirtymää tulee valmistella vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta sen vaikutukset eri ryhmille voidaan huomioida ja ennakoida.

Ympäristöministeriön virkanäkemys on jatkoa tulevaisuuskatsauksessa ministeriön esittämille laajemmille teemoille ja toimintaympäristön analyysille.