Kiina kuuluu Suomen merkittävimpiin kauppakumppaneihin. Käsillä oleva selvitys tarkastelee Suomen ja Kiinan kahdenvälistä kauppaa tutkittujen lukujen ja tilastojen valossa. Viennin ja tuonnin lisäksi selvityksessä on käsitelty investointeja ja suomalaisia tytäryhtiöitä Kiinassa. Erityisteemoina nostetaan esiin kriittiset raaka-aineet, lääkkeet ja puolijohdekomponentit. Julkaisun tavoitteena on valottaa kompleksista todellisuutta raha- ja kauppavirtojen taustalla ja näin taustoittaa Kiina-riippuvuuksista käytävää yhteiskunnallista keskustelua faktapohjaisen tiedon avulla. Selvitys kiinnittyy osaksi Suomen resilienssiä vahvistamaan pyrkivien julkaisujen jatkumoa.

Selvityksen liitteenä julkaistaan ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksi antama raportti, jonka on laatinut Tilastokeskus. Raportissa on tutkittu Suomen Kiinan-kauppaa ja kiinalaisia sijoituksia Suomeen useista näkökulmista, kuten työllisyysvaikutusten kautta.

Kaupallinen riippuvuus on useimmiten kahdensuuntaista ja molemmille osapuolille kannattavaa. Kaupallisten keskinäisriippuvuuksien maailmassa ei myöskään ole realistista tai tavoiteltavaa pyrkiä kaikista riippuvuuksista eroon. Haavoittavaksi riippuvuus voi muuttua tilanteessa, jolloin kaupankäynti kohtaa tilapäisiä tai pitempikestoisia häiriöitä. Tällöin riskien hajauttamisen merkitys korostuu.

Täydellistä kuvaa kauppariippuvuuksista on käytännössä mahdotonta muodostaa, sillä globaalien alihankintaketjujen maailmassa tavaran alkuperää ei aina voida jäljittää aukottomasti. Käytettävissä oleva data mahdollistaa kuitenkin kauppariippuvuuksien kehityskaarien tunnistamisen. Selvityksen lopussa esitetään kokoavat johtopäätökset teemasta.

Ulkoministeriön koordinoimaan selvitystyöhön ovat osallistuneet ja panoksensa antaneet työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT, Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto, Huoltovarmuuskeskus, Tulli, Teknologiateollisuus ry, Lääketeollisuus ry sekä muut teemaa kartoittaneet tai kartoittavat tahot.