Seurantaselvityksen lähtökohtana oli tehdä näkyväksi vihapuheen ja häirinnän ilmenemistä yhteiskunnassa eri vähemmistöryhmien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vihapuheen ja häirinnän vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden turvallisuuden tunteeseen ja tuottaa seuranta- ja vertailutietoa vuonna 2016 oikeusministeriön toimesta julkaistuun selvitykseen. Lisäksi tehtävänä oli tuottaa tietoa koronapandemian vaikutuksista. Suosituksissa on tullut myös huomioida edellisen selvityksen jälkeen toteutetut politiikkatoimet.

Selvityksen kohderyhmiä ovat romanit, saamelaiset, maahanmuuttotaustaiset, vieraskieliset, ulkomaiden kansalaiset, ihonvärin tai oletetun etnisen taustan takia rodullistetut henkilöt, suomenruotsalaiset, vammaiset henkilöt, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt sekä uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat ja uskontokuntaan kuulumattomat henkilöt.

Tiedonkeruu perustuu keväällä 2022 eri kanavia hyödyntäen tiedotettuun avoimeen kyselyyn (n=2758) sekä kohderyhmä- (n=28) ja asiantuntijahaastatteluihin (n=18). Aineiston perusteella kuvataan ilmiötä ja kokemuksia, mutta ei tehdä yleistettäviä kohderyhmäkohtaisia johtopäätöksiä vihapuheen ja häirinnän yleisyydestä. Ilmiön tunnistamisen ja näkyvyyden lisäämisen kautta voidaan esittää keinoja siihen puuttumiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja uhrien tukipalveluiden kehittämiseksi.