Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia pandemiaan liittyviä sosiaalipoliittisia toimia Suomi ja 12 muuta OECD-maata toteuttivat vuonna 2020. Lisäksi analysoitiin, millaisia muutoksia toimet olivat suhteessa pandemiaa edeltäviin politiikkatoimiin. Tutkimusaineisto koottiin ensisijaisesti hallitusten, parlamenttien ja ministeriöiden dokumenteista. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 208 sosiaalipoliittista tointa regiimiteorian pohjalta valituissa maissa: Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska, Islanti, Alankomaat, Saksa, Espanja, Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Japani. Toimet liittyivät työttömyysturvaan, sairausvakuutukseen, lapsiperheiden etuuksiin, eläkkeisiin, viimesijaisiin tukiin, suoriin tulonsiirtoihin, työllisyyden edistämiseen, asumisen tukemiseen, opiskelijoiden etuuksiin ja ylivelkaantuneisuuden ehkäisyyn.

Sosiaalipoliittisissa muutoksissa korostuivat etuuksien tasokorotukset, omavastuupäivien poistot ja etuusjaksojen pidennykset. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tämänkaltaisten muutosten suhteellinen osuus oli suurin. Sen sijaan viimesijaista sosiaaliturvaa muutettiin vähiten. Sosiaaliturvaa laajennettiin 11 maassa. Uusista toimista yleisimpiä olivat kerta­luontoiset tulonsiirrot kahdeksassa maassa. Pandemian aikaiset toimet eivät olleet pelkästään reagointia toteutuneisiin riskeihin, vaan niiden avulla myös ennaltaehkäistiin uusien riskien toteutumista.