Ilmastolakia uudistetaan ja lakiin on tarkoitus sisällyttää paitsi vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite, myös vastaavat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Pyrkimyksenä on, että Suomi tekee oman osansa maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Ilmastolakityön tueksi valtioneuvoston kanslia tilasi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä selvityksen, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoisten päästövähennystavoitteiden vaikutuksia Suomen energia- ja kansantalouteen. Työtä ohjasivat Jarmo Muurman ja Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä. Kansantaloudelliset arviot toteutti VTT:n alihankintana Merit Economics.

Tässä raportissa esitetyt kasvihuonekaasupäästövähennysten vaikutusarvioinnit laadittiin vuosille 2030, 2035, 2040 ja 2050 siten, että Suomen ilmastopaneelin arvioima oikeudenmukainen hiilibudjetti 79 Mt vuosille 2020–2050 ei ylittyisi. Vuoden 2030 tavoitteen tason osalta lähtökohtana oli, että Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin 55, 60 tai 65 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Työn tuloksia esiteltiin ministeriöille, ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle sekä sidosryhmille huhti-kesäkuun aikana. Esitys uudeksi ilmastolaiksi lähetettiin lausuntokierrokselle 2.7.2021.