Arviointiryhmä sai toimeksiannon arvioida Satakunnan vesistöohjelman toiminta ja tuloksellisuus. Arviointityössä tehtiin sähköpostikysely ja neljä ryhmähaastattelua. Kyselyssä haluttiin selvittää, millaisen arvosanan osalliset antavat Satakunnan vesistöohjelman toiminnalle ja tuloksellisuudelle. Kysymykset jäsenneltiin ohjelman toiselle, SATAVESI -yhteistyön toimintamallin kehittäminen -vaiheelle annettujen tavoitteiden mukaan: vesien tila parantaminen, yhteistyön edistäminen, kansalaistoiminnan aktivoiminen, ja hanketoiminnan edistäminen. Ryhmähaastatteluja tehtiin neljä. Ensimmäinen ryhmähaastattelu koostui työryhmiin osallistuneista, toinen hankkeisiin osallistuneista, kolmas ohjelman ohjausryhmästä ja neljäs ohjelmaa hallinnoivien virastojen johtajista. Arvioinnin toimintaa ja tuloksellisuutta tarkastellaan neljän osa-alueen alla: yhteistoiminta, tiedontuotanto ja -hallinta tuloksista, koulutus- ja ympäristötoiminta sekä hanketoiminta ja koordinaatio. SATAVESI on lisännyt vesien tilan parantamisessa vaadittavaa asiantuntijoiden, virkamiesten ja kansalaisten välistä vuorovaikusta ja keskustelua. SATAVESI on kohdistanut ensisijaisesti huomionsa seurauksiin, ei syihin: kunnostustarve on tunnistettu, mutta kuormituksen alkulähteisiin tai muuhun ennaltaehkäisevään toimintaan ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Suunnittelu- tai aloitevaiheessa olevien hankkeiden suuri määrä kertoo, että organisaatioiden ja muidenkin toimijoiden yhteistoiminta on alkanut tuottaa tulosta. SATAVESI ei ole tuottanut lisää vesien tilaan ja kunnostukseen liittyvää tietoa. Sen sijaan ohjelma on kerännyt van-haa tietoa ja pyrkinyt levittämään sitä paikallisille toimijoille, erityisesti suunnittelu- ja ideavaiheessa oleville kohde-hankkeille. Haastatteluissa esiin nousi tarve eräänlaiselle tietokeskukselle, joka tarjoaisi organisaatioiden tuottamaa ja ylläpitämää tietoa ja samalla toimisi linkkinä paikalliseen tietoon. SATAVESI on järjestänyt onnistuneita koulutustilaisuuksia. Ohjelma on kanavoinut ympäristöhuolen ja –toiveet toiminnaksi ja hankkeiksi. Ohjelma ei ole luonut pysyviä mekanismeja kansalaisten osallistumishalun kanavoimiseksi aktiiviseksi vesiensuojelutyöksi, vaikka kansalaistoiminnan aktivoiminen on ollut yksi tärkeimmistä ohjelman tavoitteista. Ohjelma on onnistuneesti purkanut jo järjestäytyneiden toimijoiden välisiä toimintaesteitä. SATAVEDEN projektihenkilöiden toimintaan on yleisesti oltu tyytyväisiä, ja toiminnan suotaisiin jatkuvan myös tulevaisuudessa. Ohjelma on täsmentänyt satakuntalaisen vesiensuojelutyön pyrkimystä, kohdentanut huomiota, auttanut priorisoimaan, parantanut hankkeiden laatua ja onnistunut hankkimaan vesiensuojelulle kasvavassa määrin rahoitusta ja tehostanut hankerahojen käyttöä. Riitojen tunnistamiseen ja käsittelyyn ei ohjelman kuluessa ole kuitenkaan kiinnitetty huomiota. Kun lähitulevaisuudessa suojelutyön huomio kohdistuu aluekokonaisuuksiin ja myös aiheuttajiin, ei vain kuormituksen seurauksiin, riitojen mahdollisuudet kasvavat. Kaiken kaikkiaan SATAVESI on onnistunut luomaan satakuntalaiselle vesiensuojelutyölle positiivisen imagon. Luodessaan myönteisen kollektiivisen mielikuvan ohjelma on tehokkaasti sitouttanut organisaatioita ja niiden jäseniä vesiensuojelutyöhön. On mahdollista, että tulevat alueelliset ympäristönsuojelun keksinnöt liittyvät nimenomaan vesiensuojeluun.