Euroopan komissio aikoo ehdottaa päästökauppaa keinoksi vähentää merenkulun hiilidioksidipäästöjä Euroopassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan merenkulun päästökaupan vaikutuksia merenkulun kustannuksiin, Suomen logistisiin kustannuksiin ja Suomen kilpailukykyyn. Vaikutukset mallinnettiin yleisentasapainon mallilla ja lähtötiedot päästöistä pohjautuivat MERIMA-mallilla arvioituihin Suomen kauppamerenkulun päästömäärätietoihin sekä virkatyönä laadittuun arvioon päästökaupan välittömistä kustannuksista. Päästökaupan vaikutuksia arvioitiin neljällä eri skenaariolla. Vaikutukset mallinnettiin vuosittain vuoteen 2040 asti. Merenkulun päästökaupan vaikutus kansantuotteeseen syntyy sekä tuonnin kallistumisesta, että viennin hintakilpailukyvyn heikkenemisestä ja viennin supistumisesta perusskenaarioon nähden. Kaikissa skenaarioissa alkutuotannon ja materiaali-intensiivisen jalostuksen toimialojen, samoin kuin kaupan ja kuljetusten arvonlisä laskee. Työvoimaintensiivisen teollisuuden, kuten elektroniikkateollisuus ja palvelut, arvonlisä kasvaa. Vaikutus vientiin on useimmilla toimialoilla sitä suurempi, mitä laajempaa päästökauppa on. Materiaali-intensiivisten toimialojen, kuten metsäteollisuus, metallien valmistus ja öljynjalostus vienti laskee enemmän meriliikenteen päästökaupan laajemmassa toteutusvaihtoehdossa.