Arvioinnissa on tarkasteltu tulosohjauksen periaatteita ja käytännön toteutumista sekä määritelty tulosohjausmallin kehitystarpeita ja vaihtoehtoisia kehityssuuntia.

Arvioinnin perusteella tulosohjauksessa on tapahtunut viime vuosina selvää, joskin hallinnonaloittain hyvin vaihtelevaa, kehitystä. Tulosohjaus on monilla hallinnonaloilla kehittynyt strategisempaan suuntaan, samalla kun vuoropuhelu ministeriön ja ohjattavan viraston välillä on parantunut. Positiivisesta kehityksestä huolimatta tulosohjaukseen kohdistuu kuitenkin merkittäviä uudistustarpeita.

Arvioinnin johtopäätöksinä todetaan mm., että valtionhallinnon toimintaympäristö on muuttunut aikaisempaa kompleksisemmaksi, mikä edellyttää aiempaa poikkihallinnollisempaa ja pidemmän aikajänteen tarkastelutapaa tulosohjauksessa. Lisäksi suhde poliittiseen ohjaukseen ja budjettiohjaukseen hakee paikkaansa. Tarvetta on yhdenmukaisemmille käytännöille sekä selkeämmälle yhteiselle viitekehykselle ja uusille lähestymistavoille yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseen.

Arviointi suosittelee mm. dialogin ja vertaisoppimisen vahvistamista, poikkihallinnollisemman ja ilmiölähtöisemmän vaikuttavuuden ohjauksen kehittämistä, tuloksellisuuden käsitteistön päivittämistä, kannustinmekanismien kokeiluja, tulosohjauksen ja budjettiohjauksen välisen kytkennän selkeyttämistä sekä tiedonhallinnon ja sähköisten järjestelmien kehittämistä.

Osana Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi (VATULA) -hanketta on julkaistu raportit: <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-425-5">Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi</a> ja <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-476-7">Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi : Kansainväliset käytännöt</a>