Hankkeessa on selvitetty, miten säädösten toimeenpanoa, vaikutuksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan Suomessa ja kansainvälisesti. Kotimaisia käytäntöjä koskevat analyysit kohdentuvat jälkiarviointien organisointiin, metodeihin, laadun varmistamiseen ja arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämiseen. Hankkeessa on myös tutkittu lainsäädännön jälkiarvioinnin kansainvälisiä organisoinnin ja toteuttamisen muotoja.

Suomessa tilastollisen seurantatiedon käyttö on kehittynyt monin tavoin, mutta eri sääntelyalueilla on huomattavia eroja seurantatiedon tarjonnassa ja tiedonkäytön haasteissa. Poliittiset impulssit ohjaavat pitkälti sitä, mitä säädöksiä arvioidaan erillishankkeina. Kotimaiset jälkiarviointikäytännöt vastaavat hyvin arviointitoiminnan tavallista jakoa prosessiarviointiin ja vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin. Prosessiarvioinneissa käytetään usein monipuolista aineistoa, ja nuo arvioinnit tuottavat runsaasti suosituksia sääntelyn ja toimeenpanon kehittämiseksi. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa korostuu pyrkimys mahdollisimman kontrolloituun määrälliseen analyysiin. Poliittisista syistä jälkiarviointien ehdottamat ratkaisut eivät välttämättä toteudu käytännössä. Matalan profiilin jälkiarvioinnit voivat kuitenkin olla ministeriöille tärkeä työkalu omaehtoiseen seurantaan ja säädöshuoltoon.

Selvityksessä ehdotetaan yleisiä periaatteita lainsäädännön jälkiarviointitoiminnan koordinoinniksi ja toteuttamiseksi: tärkeää on esimerkiksi tiedostaa, että arviointiasetelmat, aineistot metodit on päätettävä tapauskohtaisesti. Lisäksi hanke esittelee lainsäädännön jälkiarvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon prosessikaaviona sekä tarkistuslistan asioista, joita olisi aiheellista ottaa huomioon jälkiarviointiraportteja laadittaessa.