Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden toteuttamassa selvityksessä mallinnettiin Suomen rannikkoalueen vesien tilaa valuma-alueella tehtävien vesiensuojelutoimenpiteiden valossa. Selvityksessä tuodaan esiin myös meren tilan arviointiin liittyviä epävarmuuksia ja kehityskohteita.

Suomen merialueille tulevassa fosforin ja typen kokonaiskuormituksessa on laskeva suuntaus, johtuen pistekuormituksen vähenemisestä. Fosforin hajakuormituksen odotetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lisääntyvän seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana, eikä nykyisten vesiensuojelutoimenpiteiden laajuus tule riittämään Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ja kansallisessa vesienhoidossa tavoitellun kuormituskaton alittamiseksi. Asetetut tavoitteet on kuitenkin mahdollista saavuttaa toteuttamalla maatalouden suojelutoimenpiteet koko laajuudessaan, kipsikäsittely mukaan lukien.

Rannikkovesien ei odoteta saavuttavan hyvää tilaa kansallisen vesien- ja merenhoidon tavoitevuoteen 2027 mennessä. Maataloudessa tehdyt ravinnekuormaa vähentävät toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin positiivisesti erityisesti rannikkovesien kevätkauden tilanteeseen. Rannikkovesien kesäkauteen niiden vaikutus on heikompi, ja rannikon tilan odotetaan siltä osin lyhyellä aikavälillä jopa heikkenevän entisestään; kevätkauden positiiviset muutokset heijastuvat kesäkauteen vasta pitkällä aikavälillä.