Tutkimuksessa selvitettiin korkeakoulutuksen sosiaalista, alueellista, kielellistä ja sukupuolten tasa-arvoa ja saavutettavuutta Suomessa, ja verrattiin sitä muihin OECD- ja EU-maihin. Lisäksi tarkasteltiin verrokkimaiden – Ruotsin, Irlannin ja Englannin – tasa-arvon edistämisessä hyödynnettyjä politiikkoja ja toimenpiteitä, sekä pohdittiin niiden soveltuvuutta Suomeen.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tasa-arvo ja saavutettavuus toteutuvat eri tavoin. Akateeminen perhetausta ohjaa hakemaan yliopistoon koulumenestyksestä riippumatta, ja osa aloista on sosiaalisesti valikoivia. Ammattikorkeakoulut tasaavat perhetaustojen eroja ja toimivat tasa-arvoa lisäävänä koulutusväylänä. Myös alueellisesti ammattikorkeakoulutus on paremmin saavutettavissa. Kielellisen tasa-arvon suhteen on parannettavaa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Koko suomalainen korkeakoulutuskenttä on sukupuolen suhteen huomattavan eriytynyt. Todistusvalinta lisää naisten hakemista ja pääsyä miesten aloille, mutta ei toisin päin.

Korkeakoulutuksen tasa-arvoon ja saavutettavuuteen liittyvien toimien edistäminen on kompleksinen kokonaisuus. Tutkimuksessa suositellaan erilaisia kehittämistoimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.