Raportissa esitetään arvio koronakriisin vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan pienentää ja palauttaa Suomi kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.

Suomen talous ajautuu syvään taantumaan koronakriisin myötä. On syytä varautua vuoden 2008 finanssikriisin jälkeistä aikaa muistuttavaan kehitykseen. Tuotannon, tulojen ja työn menetyksen ohella kriisi aiheuttaa terveyden ja hyvinvoinnin heikkenemistä nyt ja tulevaisuudessa. Ongelmat johtuvat sekä epidemian taltuttamiseksi asetetuista rajoituksista että pelosta. Näiden poistaminen on talouden toipumisen ehto. Tämän täytyy kuitenkin tapahtua turvallisesti, mikä edellyttää vahvaa panostusta testaamiseen ja erilaisiin suojatoimiin.

Talouspolitiikan ensimmäinen tehtävä on vähentää niitä välittömiä haittoja, joita rajoitustoimista ja pelosta aiheutuu ennen kaikkea yrityssektorin toimintakyvylle. Kasvun käynnistämiseen rajoitusten lieventämisen jälkeen tarvitaan tuntuva elvytyspanos. Talouspolitiikan vaativin vaihe tulee tämän jälkeen. Kriisi johtaa julkisen talouden velkaantumisen jo lähivuosina kestämättömälle uralle. Minimivaatimus on velan bkt-suhteen kasvun pysäyttäminen, mikä vaatii rankkaa julkisen talouden sopeuttamista. Menojen leikkaamisen ja verojen korottamisen tarvetta voidaan lieventää rakennepolitiikalla. Hallituksen tulisikin elvytystoimista päättämisen yhteydessä päättää tarvittavan ”kipupaketin” tavoitteista ja määrittää prosessi toimenpiteiden valmistua ja rivakkaa toimeenpanoa varten.

Julkaisun liitteet ovat työryhmän eri asiantuntijoilta pyytämiä muistioita ryhmän työn tueksi. Muistioissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eikä ryhmä ole ottanut niihin kantaa.