Koronavirusepidemian vuoksi Suomessa on otettu käyttöön kansalaisten perusoikeuksia rajoittavia toimia, joiden tarkoituksena on ollut turvata väestön terveys sekä terveydenhuollon toimintakyky. Rajoitustoimilla ja suosituksilla on onnistuttu hillitsemään epidemian etenemistä ja suojaamaan riskiryhmiä. Niillä on kuitenkin ollut haitallisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Suomessa on mahdollista siirtyä asteittain epidemian hillinnän seuraavaan vaiheeseen. Epidemian hallinnan hybridistrategiassa laajamittaisia rajoitustoimia voidaan korvata kohdennetummilla toimenpiteillä. Rajoitustoimia koskevaa päätöksentekoa tehdään kokonaisarvioinnin perusteella, jossa huomioidaan vaihtoehtojen epidemiologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset sekä päätösten oikeudelliset puitteet.

Hybridistrategiassa nojaudutaan rajoitustoimien hallinnan ohella testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteen toteuttamiseen sekä siihen, että epidemian aikana omaksutut hyvät hygieniakäytännöt jatkuvat.

Kun rajoitustoimia vähitellen poistetaan, tapausmäärien kehittymistä ja terveydenhuollon kuormittumista on seurattava tarkasti. On välttämätöntä säilyttää mahdollisuus rajoitustoimien uudelleen käyttöönottoon tai uusista toimista päättämiseen. Virus kiertää yhä sekä Suomessa että muualla maailmassa, ja Suomen väestöstä valtaosa on yhä altis tartunnalle. Tästä johtuu epidemian uudelleen kiihtymisen uhka.