Fyysinen, sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen ruokaympäristö muovaavat lasten ja nuorten ruokatottumuksia ja vaikuttavat terveyteen läpi elämän. Terveyttä edistävien ruokavalintojen tulisi olla edullisia, vaivattomia ja miellyttäviä jokaiselle.

Hankkeen tavoitteina oli selvittää suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristön nykytilaa sekä keinoja, joilla sitä on edistetty hallinnon eri aloilla, kehittää menetelmät lasten ja nuorten ravitsemuksen seuraamiseen ja ruokaympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden kustannusvaikutusten arviointiin sekä laatia toimenpide-ehdotuksia ruokaympäristön kehittämiseksi.

Selvitys osoitti, että ruokaympäristön edistämiseen on saatavilla suosituksia ja työvälineitä, mutta niiden jalkautumisessa on haasteita. Vahvempia ohjauskeinoja tarvitaan esimerkiksi hintojen, markkinoinnin ja hankintojen ohjaamiseen. Kattava tieto lasten ja nuorten ravitsemuksesta puuttuu. Lasten ja nuorten ravitsemuksen seuraamiseen kehitettiin digitaalinen työkalu mahdollistamaan tiedon tehokkaampaa keräämistä ja hyödyntämistä terveydenhuollossa sekä tiedolla johtamisessa. Terveystaloudellisten mallinnusten perusteella ruokaympäristöön kohdistuvilla lasten ja nuorten terveeseen painonkehitykseen tähtäävillä politiikkatoimilla voidaan saavuttaa terveyshyötyjen lisäksi merkittäviä säästöjä terveydenhuollon pitkänaikavälin kustannuksissa.

Ruokaympäristön kehittämiseen esitetään 11 toimenpidekokonaisuutta: ravitsemusprofiili, lasten ja nuorten ravitsemusseuranta, hintaohjaus, markkinoinnin ohjaus, valikoiman ja esillepanon ohjaus, ravitsemuslaatu varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokailuissa, muu ruokatarjonta kouluissa, ruokatarjonta harrastusympäristöissä ja koulujen lähiympäristöissä, ravitsemusmerkinnät, ruokakasvatus sekä poikkihallinnollisuus ja ravitsemusohjaus kunnissa.