Tutkimuksessa tarkastellaan perustoimeentulotuen saajien elämäntilannetta, asumista ja työntekoa. Toimeentulotuki on viimesijainen harkinnanvarainen tuki, joka jakautuu perustoimeentulotukeen sekä täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen toimeenpano siirtyi kunnilta Kelaan vuoden 2017 alussa. Perustoimeentulotukea sai Kelasta huhtikuun 2017 ja lokakuun 2018 välillä 340 754 eri kotitaloutta. Kuukausittain määrä vaihteli 110 000 ja 160 000 kotitalouden välillä. Tutkimuksen aineisto perustuu Kelan toimeentulotukirekisteriin, joka sisältää ajantasaista ja yksityiskohtaista tietoa toimeentulotuen käytöstä.

Suurimmat ryhmät perustoimeentulotuen saajissa ovat nuoret ja työttömät. Neljännes toimeentulotukea saavista kotitalouksista ei saa ensisijaisia etuuksia, joten toimeentulotuki on heidän pääasiallinen tulonlähteensä. Toimeentulotuen saajista 41 prosenttia sai 12 kuukauden aikana toimeentulotukea 10-12 kuukautta, mutta pitkäaikainen tuensaanti on huomattavasti harvinaisempaa huhtikuun 2017 jälkeen ensimmäistä kertaa toimeentulotukea Kelasta saaneilla.

Toimeentulotuen asumismenonormit eivät näytä muodostavan alarajaa vuokrille. Tutkimusaineistosta havaittiin, että koko maan tarkastelussa vuokrajakaumissa ei ole kasautumista vuokranormien kohdalla eikä normien lähistöllä ole ylihintaisia asuntoja. Asumismenojen perusteella maksetun toimeentulotuen osuus vuokrasummasta on vapaarahoitteisilla vuokramarkkinoilla noin 5 prosenttia, joten voidaan arvioida, että tuen vaikutus kokonaiskysyntään on pieni.

Toimeentulotuen saajista vain pieni osa saa ansiotuloja. Ansiotuloja (palkka- ja/tai yrittäjätulot) sai noin 6 prosenttia perustoimeentulotuen saajista. Ansiotulojen saaminen on yleisempää naisten kuin miesten joukossa ja harvinaista pitkäaikaisilla tuensaajilla. Maaliskuussa 2018 noin 70 prosentilla ansiotuloja saaneista oli ansiotuloja yli 300 euroa.