Euroopan yhteisössä hyväksyttiin vuosina 1998 ja 1999 direktiivit, joiden tavoitteena on parantaa munivien kanojen hyvinvointia ja terveyttä. Direktiivien toimeenpanemiseksi annetulla valtioneuvoston asetuksella kielletään Suomessa munivien kanojen pitäminen varustelemattomissa häkeissä vuoden 2012 alusta alkaen. Tämän työryhmän tehtävänä oli tarkastella niitä keinoja, joilla suomalainen tuotanto voi hallitusti sopeutua tähän tilanteeseen.

Työryhmän mukaan kananmunien tuotantotavoitteena tulee jatkossa olla omavaraisuus, joka turvaa ensisijaisesti kotimaisten kuorimunien riittävyyden kausivaihtelu huomioon ottaen. Työryhmän mielestä tavoitteena tulee myös olla kannattava ja kilpailukykyinen perheviljelmiin perustuva tuotantorakenne, mikä mahdollistaa kestävällä tavalla tuotettujen kananmunien monipuolisen tarjonnan. Kananmuna-alan rakennekehitys jatkuu todennäköisesti nopeana seuraavat kymmenen vuotta. Lähes 90 prosenttia tuotantokapasiteetista eli 2,8 miljoonaa kanapaikkaa joudutaan rakentamaan kokonaan uudestaan tai uusimaan merkittäviltä osin vuoteen 2012 mennessä. Työryhmä katsoo, että investointien painottumista muutamaan viimeiseen vuoteen ennen muutoksen voimaantuloa tulee kaikin mahdollisin tavoin välttää. Siksi työryhmä ehdottaa, että investointitukea myönnettäisiin EU:n direktiivin mukaisten tuotantotapojen laajennus- ja uusintainvestointeihin vuoden 2004 alusta siten, että laajennukset ja uusinvestoinnit lattiakanaloiden lisäksi myös virikehäkkeihin ovat mahdollisia. Edelleen työryhmä esittää, että investointitukea myönnettäisiin myös näihin tuotantotapoihin soveltuvien nuorikoiden kasvatukseen.

Voimakkaasta rakennekehityksestä ja muista tehostamistoimista huolimatta maataloustuotanto Suomessa tarvitsee erityisjärjestelyjä kannattavuuden turvaamiseksi. Kansallista tukea maksetaan Etelä-Suomessa ns. 141-tukena ja pohjoisilla alueilla pohjoisena tukena. Työryhmä pitää kansallista tukea keinona, jolla voidaan hallitusti edesauttaa elinkeinon sopeutumista uuteen tilanteeseen. Työryhmä ehdottaa, että EU:n direktiivin mukaisille tuotantotavoille maksettaisiin jatkossa kansallista lisätukea. Samoin, mikäli neuvoston maaseudun kehittämisasetuksen nojalla eläinten hyvinvoinnin edistämisen tukijärjestelmä hyväksytään uudistuksessa, se otetaan munivien kanojen osalta käyttöön mahdollisimman pian.

Siipikarjan yleinen terveystilanne on Suomessa erittäin hyvä. Työryhmä pitää hyvän terveystilanteen säilyttämistä jatkossakin ensiarvoisen tärkeänä. Kansallisen salmonellavalvontaohjelman jatkuminen Suomessa on edelleen varmistettava. Kananmunien turvallinen laatu, jäljitettävyys, koko tuotantoketjun toiminnan laatu sekä eläinten hyvän terveystilanteen säilyminen tulee jatkossakin korostua ja olla perusta suomalaisen tuotannon kilpailukyvylle. Nykyiset tutkimusmäärärahat tulisi kohdentaa uusien tuotantomuotojen tekniikan ja ruokinnan tutkimukseen. Neuvonnassa tulisi painottaa kansainvälisyyttä ja tutkimustulosten hyödyntämistä ja soveltamista Suomessa tilatasolla.

Työryhmä toteaa myös, että vuoteen 2006 mennessä kaikkien kananmunantuotannon tuotantoketju, siitoseläinten tuottajista munittajiin, tulee saada järjestelmällisen laatutyön piiriin. Koulutuksessa tulee panostaa riittävän ammattitaitoisen työvoiman saamiseen alalle sekä uusien tuotantomuotojen opetukseen. Kananmunien menekinedistämisessä tarvitaan jatkossakin julkista rahoitusta. Lisävaroja tarvitaan uusien tuotantotapojen (paremman eläinten hyvinvoinnin) mukaan tuotettujen kananmunien tunnetuksi tekemiseen ja menekinedistämiseen.