Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurin tavoitteena on tarkastella valtioneuvostoa ekosysteeminä ja kuvata sellainen tavoitetila, jossa valtioneuvostolla on suurempi kyvykkyys toimia yhtenäisenä kokonaisuutena ja edistää sitä, että valtioneuvoston strategiset tehtävät ja niihin liittyvät kehittämistoimet toteutuisivat jatkossa entistäkin paremmin kaikilla toiminnan tasoilla. Edellä mainittuun tavoitteeseen pääseminen edellyttää kokonaisvaltaista hahmotusta valtioneuvoston tilanteesta niin toiminnan, tietojen, tietojärjestelmien kuin teknologian näkökulmista. Lisäksi kokonaisarkkitehtuurin avulla varmistetaan, että kehittämistoimet huomioivat muutostarpeet kaikilla näillä edellä mainituilla tasoilla.

Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurin ja sen toiminta-arkkitehtuurin kuvaamisen taustalla on laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, joka velvoittaa julkisen hallinnon viranomaisen suunnittelemaan ja kuvaamaan kokonaisarkkitehtuurinsa. Koska ainakin tällä vuosikymmenellä hallitusten tavoitteena on ollut yhtenäisempi valtioneuvosto, annettiin valtioneuvoston kanslialle tehtäväksi valtioneuvoston ja sen ministeriöiden kokonaisarkkitehtuurin sekä muiden johtamisen toimintamallien kehittäminen ja yhteensovittaminen. Valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuuri liittyy myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman ja sen toimintasuunnitelman viidenteen strategiseen painopistealueeseen ”Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen”, ja sen alla kärkihankkeeseen 5 – ”Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa”.

Tämä julkaisu keskittyy valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurin toiminta-arkkitehtuurin näkökulmaan. Toiminta-arkkitehtuuri kuvaa organisaation – tässä tapauksessa valtioneuvoston ekosysteemin yhteiset – toiminnalliset rakenteet. Lisäksi tässä toiminta-arkkitehtuurikuvauksessa kuvataan myös valtioneuvoston kokonaisarkkituurityössä tarvittava hallintamalli, jossa määritellään ja kuvataan, kuinka arkkitehtuurin hallinta organisoidaan, mitä rooleja siihen kuuluu ja millä ylätason prosesseilla arkkitehtuuria sekä suunnitellaan ja kehitetään että miten sitä käytännön tasolla hallitaan.

Hankkeen keskeisiä ehdotuksia ovat kuvattujen periaatteiden, tavoitetilan prosessien ja toimintojen sekä hallintamallin käyttöönottaminen valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä