Vastauksessaan hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 144/2000 vp) eduskunta edellytti, että hallitus asettaa pikaisesti parlamentaarisen toimikunnan selvittämään aikuiskoulutuksen koko kentän tavoitteita, kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista sekä rahoitusta. Tässä tarkoituksessa opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli: - laatia selvitys aikuiskoulutuksen kokonaisuuden (omaehtoinen-, työvoimapoliittinen- ja henkilöstökoulutus) toimivuudesta, - arvioida aikuisväestölle soveltuvan koulutustarjonnan riittävyyttä ja vastaavuutta työelämän tarpeisiin, - arvioida oppilaitosverkoston tarkoituksenmukaisuutta, - tehdä ehdotukset elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuvan aikuiskoulutuspolitiikan kehittämislinjoista ja - tehdä ehdotukset linjausten mukaisen aikuiskoulutuspolitiikan toteuttamisen vaatimista resursseista, rahoituksen suuntaamisesta ja rahoituspohjasta.

Työryhmän muistio jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä tehdään ehdotukset aikuiskoulutuksen kokonaisuuden kehittämisestä. Toisessa osassa on kuvattu aikuiskoulutuksen tarjonnan ja tarpeiden nykytilaa yhteiskunnallinen kehitys huomioiden. Osassa on kuvattu myös aikuisten koulutukseen osallistumista.

Ehdotusten lähtökohtana on elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuva aikuiskoulutus. Työryhmä jakaa ehdotuksensa kolmeen pääkohtaan. Ensinnä aikuiskoulutuksen perusresursseja tullaan seuraavien noin kymmenen vuoden aikana painottamaan väestön ikärakenteen ja koulutustason kehityksen sekä ammattirakenteen muutoksen mukaisesti nykyistä vahvemmin ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järjestämään aikuiskoulutukseen. Tavoitteena on, että kaikilla kansalaisilla on vuosittain mahdollisuus 1-2 viikon koulutusjaksoon ja perusteelliseen osaamisen uusintamiseen 10-15 vuoden välein. Myös vapaalla sivistystyöllä on aikuisten kouluttajana merkittävä rooli. Aikuisten mahdollisuuksia virtuaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen parannetaan sekä tukemalla kehitystyötä että kannustamalla koulutuksen järjestäjiä ko. opetusmuotojen käyttämiseen.

Toiseksi ryhmä esittää, että sille osalle aktiivista aikuisväestöä, jolla ei ole toisen asteen tutkintoa tarjottaisiin mahdollisuus sen hankkimiseen erillisen toimenpideohjelman keinoin. Ohjelma toteutetaan viiden vuoden määräaikaisena hankkeena ja siihen varataan vuosittain 8 000 - 12 000 laskennallista vuosiopiskelijapaikkaa. Volyymin lisäyksen ohella huomiota kiinnitetään kohderyhmän motivointiin ja ns. hakevaan toimintaan. Hankkeen tavoitteena on toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen. Tavoitetta tukevat yleissivistävät ja oppimisvalmiuksia edistävät opinnot. Lisäksi osa hankkeen resursseista kohdennetaan tietoyhteiskuntataitoja edistävään koulutukseen.

Kolmanneksi kullakin alueella toteutetaan aikuiskoulutusorganisaatioiden tarkoituksenmukainen hallinnollinen ja toiminnallinen yhteistyö ja tälle toiminnalle turvataan järjestämislupamenettelyä kehittämällä edellytykset vastata aikuisen väestön tarpeisiin. Tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen järjestäjistä muodostuu monipuolisia tai muutoin vahvoja toimijoita työelämän koulutustarpeiden ja alueellisen kehittämistyön näkökulmasta. Aikuiskoulutusjärjestelmää selkiytetään siten, että aikuiskoulutusta voidaan seurata, arvioida ja kehittää kokonaisuutena sekä tarkastella myös erillään nuorten koulutuksesta. Oppilaitokset toteuttavat ja kehittävät perustehtäviään. Myös jatkossa kaikilla koulutuksen järjestäjillä tulee olemaan aikuiskoulutustehtävä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämistä selkiytetään siten, että ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus suunnataan ammatillisille oppilaitoksille ja eräille vakiintuneesti ammatillista lisäkoulutusta järjestäneille vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnallisten erikoisoppilaitosten asema selkiytetään lainsäädännössä aikuisväestön toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjoajina ja työelämän kehittäjinä.