Lähtökohdat -- Lasten kehityksen ongelmat ovat laaja ja monisyinen alue, jota Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arvio (Lene) auttaa arvioimaan. Suuri osa pysyvistä kehityksen ongelmista on jo varhaisessa vaiheessa päällekkäistyviä ja herkästi kumuloituvia. Neuvolatyössä on tärkeää tunnistaa ensisijassa pysyvimmät ja vakavimmin lapsen kehitystä haittaavat ongelmat. Menetelmät -- Lasten kehitystä seurattiin neuvolassa Lene-arvion avulla 4- (n = 434), 5- (n = 412) ja 6-vuotiaana (n = 394). Seurantaa jatkettiin ensimmäisen kouluvuoden kevääseen, jolloin opettajat täyttivät kyselylomakkeen lasten (n = 283) suoriutumisesta. Tulokset -- Kehitys todettiin Lenessä ikätasoiseksi 57-65 %:lla ja selkeästi viiveiseksi 8,8-14 %:lla lapsista ikäryhmästä riippuen (4-, 5- ja 6-vuotiaat). Neljävuotiaana ikätasoisesti suoriutuneiksi todetuista 72 % selviytyi ongelmitta 1. luokasta, selviä eri laajuisia ongelmia tuli 15 %:lle. Selvä viive 4-vuotiaana Lenessä ennakoi selviä oppimisen ongelmia 1. luokalla 68 %:lla ja lieviä 18 %:lla. Lievästi viiveisten ryhmän suoriutumista 1. luokan tavoitteista oli vaikeampi ennustaa. Seurantatulokset olivat samansuuntaisia 5- ja 6-vuotiaiden ikäryhmissä. Päätelmät -- Lene-arvio toimii koulun alkuvaiheessa ilmenevien selkeiden oppimisvaikeuksien ja toisaalta normaalirajoissa jatkuvan kehityksen tunnistamisessa seulatason arvioksi riittävän hyvin. Jos ongelmat ovat lieviä tai kapea-alaisia, myöhemmän kehityksen suunnan ennakoiminen on vaikeampaa. Lene-arvion lisäksi vanhempien ja päivähoidon havainnot ovat tärkeitä kokonaiskuvan muodostamiseksi lapsen kehityksestä.