Siirtymä varhaisaikuisuuteen tuo urheilijoiden elämään useita muutoksia, joiden vuoksi todennäköisyys lopettaa tavoitteellinen kilpaurheilu-ura kasvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri osa urheilulukion vuonna 2015 aloittaneista nuorista jatkoi yhtäältä tavoitteellista kilpaurheilua ja toisaalta opintoja lukion jälkeen varhaisaikuisuudessa sekä olivatko sukupuoli ja lajimuoto (yksilö- vai joukkuelaji) yhteydessä jatkamiseen. Lisäksi tutkittiin, ennustivatko lukioaikaiset urheilija- ja opiskelijaidentiteetit kilpaurheilun ja opintojen jatkamista. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Winning in the long run -pitkittäistutkimusta, jonka seurantavaihe toteutettiin syksyllä 2021 aiemmin lukioaikana (2015–2018) tutkimukseen osallistuneille urheilulukiolaisille. Seurantatutkimuksessa oli mukana 238 tutkittavaa (60 % naisia ja 40 % miehiä), jotka olivat iältään keskimäärin 22-vuotiaita. Tulokset osoittivat, että alle puolet (45,8 %) urheilulukiolaisista oli jatkanut tavoitteellista kilpaurheilua varhaisaikuisuudessa, kun taas suuri osa (75,2 %) oli urheilulukion jälkeen jatkanut opintoja. Vahva urheilijaidentiteetti lukion lopussa ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun jatkamista, kun taas vahva opiskelijaidentiteetti ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun lopettamista. Vahva opiskelijaidentiteetti ennusti lisäksi opintojen jatkamista. Sukupuoli tai lajimuoto eivät olleet yhteydessä tavoitteellisen kilpaurheilun tai opintojen jatkamiseen varhaisaikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että tavoitteellinen kilpaurheilu usein lopetetaan ja opintoja puolestaan jatketaan lukion jälkeisessä siirtymävaiheessa ja nuoruuden tärkeällä kehitystehtävällä, identiteetin muodostamisella, on oma roolinsa tässä.