Lukutaitoa on tutkittu pitkään monista eri näkökulmista, ja säännöllisesti saamme lukea mediassa laajojen lukutaitotutkimusten tuloksista. PIRLS- ja PISA-tutkimukset kertovat suomalaislasten ja -nuorten lukutaidosta kansainvälisessä vertailussa (Mullis, Martin, Foy & Hooper 2017; OECD 2019a), ja PIAAC-tutkimus antaa tietoa työikäisten aikuisten luku- ja digitaidoista (OECD 2019b). Kirjoittaminen on tutkimuksissa jäänyt lukutaitoa vähäisemmälle huomiolle (Kauppinen, Pentikäinen, Hankala, Kulju, Harjunen & Routarinne 2015), eikä edes lasten ja nuorten kirjoitustaitoa ja kirjoittamista ole tutkittu siinä määrin kuin lukutaitoa. Aikuisten kirjoittaminen on jäänyt tekstitaitotutkimuksen marginaaliin. Aikuisten kirjoittamiseen kohdistuvasta tutkimuksesta ei myöskään ole tehty systemaattista katsausta. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti aikuisten kirjoittamiseen ja muuttuviin kirjoitustaitotarpeisiin Suomessa. Tuomme esiin, miten käsitys kirjoittamisesta on muuttunut ja miten moninainen rooli kirjoittamisella on aikuisten arjessa. Lopuksi tarjoamme lukijoille mahdollisuuden osallistua tutkimukseen, jossa tarkastellaan aikuisten kirjoittamista ja kirjoitustaitotarpeita digitalisoituvassa Suomessa.