Suomea pidetään konservatiivisena ja varsin hitaasti muuttuvana kielenä siinä missä viro on paljon alttiimpi muutokselle. Suomalaisten ja virolaisten kieliasenteita englantia kohtaan on tutkittu ennenkin, kun taas koodinvaihtoa on tarkasteltu varsin vähän, eikä koskaan aiemmin kielen konservatiivisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessani haluttiinkin kartoittaa, millaisia asenteita suomalaisilla ja virolaisilla yliopisto-opiskelijoilla on koodinvaihdosta englannin ja äidinkielensä välillä, ja onko äidinkielen konservatiivisuudella mahdollinen vaikutus osallistujien asenteisiin. Tutkimus mittasi myös sitä, kuinka usein suomalaiset ja virolaiset käyttävät koodinvaihtoa ja millaisia asenteita, positiivisia näkymiä ja huolia heillä on englannin kielen alati lisääntyvää käyttöä kohtaan. Tutkimus toteutettiin vertailevana kyselytutkimuksena, johon saatiin yhteensä 42 vastaajaa Jyväskylän ja Tallinnan yliopistoista. Vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä temaattisen sisällönanalyysin avulla. Kyselyiden vastauksista kävi ilmi, ettei kielen konservatiivisuutta voida ainakaan tämän tutkimuksen tulosten valossa linkittää koodinvaihtoon liittyviin asenteisiin. Suomalaisten ja virolaisten vastaajien asenteet osoittautuivat yleisellä tasolla pitkälti samanlaisiksi ja ryhmien sisällä oli suhteellisen paljon yksilöiden välistä erimielisyyttä. Lisäksi huomattiin, että vastaajaryhmät käyttävät koodinvaihtoa varsin samoissa määrin erilaisissa tilanteissa. Kiinnostavaa oli se, että virolaiset suhtautuivat englannin kieleen keskimäärin huomattavasti negatiivisemmin kuin suomalaiset, mikä poikkeaa aiemmista tutkimustuloksista. Tutkimuksen tuloksista voisivat hyötyä niin muut tutkijat, kääntäjät kuin markkinoinnin ammattilaisetkin, jotka haluavat ymmärtää ilmiötä kattavammin tai räätälöidä kieltään kohderyhmiensä mieltymysten ja asenteiden mukaiseksi