Tämän maisterintutkielman tavoitteena on tutkia hallitsevia väkivallan kokijoiden toimijuudesta rakennettuja diskursseja sosiaalityön maisterintutkielmissa. Analyysin tuloksena muodostettuja diskursseja pohditaan voimaantumisen näkökulmasta, joka on sosiaalityössä keskeinen viitekehys niin käytännön työn kuin teorian tasolla. Tutkielman aineisto muodostuu viiden 2020-luvulla kirjoitetun sosiaalityön maisterintutkielman tuloksia esittelevästä luvusta. Maisterintutkielmat ovat valikoitu aineistoon kuuden suomalaisen yliopiston julkaisuarkistoista valintaprosessin kautta. Tutkielman analyysi on sovellus diskurssianalyysistä. Tavoitteena menetelmäsovelluksessa on saada tutkimuskysymyksen kannalta relevanttia tietoa tarpeeksi laajasta määrästä aineistoa. Diskurssianalyysi ymmärretään tutkielmassa analyysimenetelmän lisäksi osana laajempaa teoreettista viitekehystä, ja tutkielmassa korostuu erityisesti diskurssianalyysin kriittinen orientaatio. Tutkielmassa sitoudutaan sosiaalisen konstruktionismin mukaiseen tietokäsitykseen. Aineistossa hallitsevia diskursseja ovat analyysin perusteella neljä päädiskurssia aladiskursseineen. Rajatun toimijuuden diskurssissa väkivallan kokijan toimijuutta käsitellään ulkoisten tekijöiden ja toimijoiden rajoittamana. Aktiivisen toimijuuden diskurssissa väkivallan kokijan toimijuus kehystetään aktiiviseksi ja subjektimuotoiseksi. Rajoittuneen toimijuuden diskurssissa väkivallan kokijan toimijuudesta kirjoitetaan hänen sisäisten tekijöidensä rajoittamana, viitaten esimerkiksi tunteisiin sekä tiedon ja ymmärryksen puutteeseen. Vahingoittuneen toimijuuden diskurssissa väkivallan kokijan toimijuus tuodaan esille väkivallan vahingoittamana ja näiden vaurioiden rajoittamana. Erilaisia diskursseja käyttämällä esimerkiksi pelko voidaan kehystää hyvin eri tavoin, kuten adaptiivisena ja rationaalisena reagointina tilanteeseen tai ylimitoitettuna, toimijuutta estävänä tunnereaktiona. Vastuu väkivallasta ja sen päättymisestä kuvautuu eri diskursseissa eri tavoilla. Voimaannuttamisen näkökulmasta olennaisinta on tarkastella sitä, millaisia diskursseja ilmiön ympärillä käytävässä keskustelussa ammattilaisina ja yhteiskunnan jäseninä käytämme sekä mitä vaikutuksia sillä on väkivaltaisissa suhteissa eläville.