Startup-yrityksiä perustetaan maailmanlaajuisesti päivittäin, mutta monista onnistumista huolimatta yli 90 prosenttia startup-yrityksistä epäonnistuu. Huolimatta merkittävästä startupin tutkimustyöstä, epäonnistumisprosentti on pysynyt ennallaan. Tutkimukset osoittavat, etteivät startupit ratkaise asiakkaiden liiketoimintaongelmia eivätkä kiinnitä riittävästi huomiota oppimiseen tuote- ja markkinayhteensopivuuden validointiprosessissa. Lisäksi monet yrittäjät kohtaavat merkittäviä haasteita rakentaessaan startupista kasvuvalmista yritystä. Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten alan parhaat käytännön soveltuvat nykypäivänä asiakasarvotutkimukseen sekä oppimis- ja validointiprosessiin. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin startupin kehittymistä, teknologian hyväksymistä ja innovaatioita startupin erityispiirteiden vuoksi. Tutkielma toteutettiin toimeksiantona suomalaiselle startupille Aecmaster Oy:lle, jonka ohjelmiston tavoitteena on uudistaa rakennusalan suunnitteluprosessia. Tutkimuksen aikana yrityksen konsepti ja ohjelmisto pohjautuivat perustajäsenten toimialatuntemukseen sekä tutkimustyöhön markkinoilla, joiden pohjalta yritys oli laatinut asiakas- ja tuotehypoteeseja. Tutkimus toteutettiin tuotehypoteesien pohjalta sekamenetelmätutkimuksena, jossa sovellettiin Steve Blankin asiakaskehitysmallia. Kvalitatiivisessa tutkimusosiossa käyttäjien tuotetarpeita tutkittiin teemahaastattelemalla 11 potentiaalista käyttäjää. Tulosten validoimiseksi toisessa osiossa lähetettiin 242 potentiaaliselle käyttäjälle kvantitatiivinen kyselytutkimus, jossa käytettiin viisiportaista Likert-asteikkoa. Tutkimustuloksena esitettiin päivitetyt tuotehypoteesit, jotka viittaavat ratkaisevan käyttäjien kohtalaisia haasteita. Johtopäätökset osoittivat, että asiakaskehitysmalli soveltui viitekehyksenä asiakasarvotutkimukseen, mutta sen käytössä ilmeni haasteita, joihin malli ei tarjonnut ratkaisua. Tutkimuksen toteuttamisessa tulisi huomioida, etteivät käyttäjät välttämättä tiedosta haasteitaan, ja kyselytutkimuksella otanta voi jäädä heikoksi, mikä vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin, että asiakasarvotutkimuksessa olisi hyödyllistä pystyä soveltamaan muita näkökulmia, kuten teknologian hyväksymistä. Tutkielma viittaa tarpeeseen kehittää joustavampia ja laajempia malleja, jotka huomioivat asiakasarvotutkimuksen toteuttamisen ja muiden näkökulmien hyödyntämisen. Tutkielman kontribuutiona vahvistettiin validointi- ja oppimisprosessin sekä startupin siirtymävaihetutkimuksen merkitystä.