Peruskoulu Suomessa päättyy yhdeksännellä luokalla tehtävään toisen asteen koulutusvalintaan, joka tyypillisesti tarkoittaa valintaa joko hakeutumisesta yleissivistäviin lukio-opintoihin tai opiskelemaan ammatillista perustutkintoa. Vuoden 2021 oppivelvollisuutta koskeneen lakimuutoksen jälkeen tämä valinta on pakotettu oppivelvollisuuden jatkuessa toisen asteen opintoihin. Toisen asteen koulutusvalinta on keskeinen osa yläkoulun oppilaanohjauksen sisältöjä ja oppilaanohjauksen tavoitteena on valmentaa yläkoululaista tulevan valinnan tekemiseen.

Tässä tutkielmassa selvitetään, millä tavoin kolmessa oppilaanohjauksen oppikirjassa nuorta johdatetaan kohti päätöksentekoa siitä, mihin hän peruskoulun jälkeen hakeutuu opiskelemaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivisen informaation prosessointimalli CIP, jonka eri osa-alueiden esiintymistä havainnoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. CIP näkyy tausta-teoriana opetussuunnitelman perusteissa, josta oppikirjojen voi katsoa olevan tekijöidensä tulkinta.

Tutkielman tulosten mukaan CIP-malli ja sen päätöksentekoa kuvaava CASVE-sykli kuvaavat analysoitujen oppikirjojen mallia päätöksenteosta ja päätöksentekoon vaadittavista tiedoista. Tulosten mukaan vaihtelua oppikirjojen välillä on havaittavissa siinä, minkälainen ohjauksellinen orientaatio vaikuttaa tekstien takana.