Vanhemmat tietävät toimivansa roolimalleina lapsilleen. Vanhempien omat ruokatottumukset eivät kuitenkaan ole aina yhtä terveelliset kuin he haluaisivat lapsille mallintaa. Lisäksi vanhemmissa on tunnistettu huolta lasten sokeripitoisten elintarvikkeiden käytöstä. Tämä voi johtaa siihen, että vanhempi pyrkii tietoisesti välttämään sokeripitoisten elintarvikkeiden käyttöä lapsen läsnä ollessa, mutta syö niitä muissa tilanteissa. Tätä käyttäytymistä kutsutaan tässä vanhempien salassa syömiseksi.

Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta: tässä käsiteltävästä kirjallisuuskatsauksesta sekä myöhemmin julkaistavasta artikkelikäsikirjoituksesta. Kirjallisuuskatsaus toimi tutkimustarpeen arviointina artikkelikäsikirjoitukselle. Kirjallisuuskatsauksen ensimmäisenä tavoitteena oli ymmärtää, millaisessa osassa kodin ruokaympäristöä vanhempien salassa syöminen on. Toisena tavoitteena oli selvittää, mitä hyötyä tai haittaa vanhemman salassa syömisestä voi olla päiväkoti-ikäisen lapsen terveellisten ruokatottumusten omaksumiselle. Kolmantena tarkasteltiin, voiko äitien ja isien välillä olla eroa salassa syömisessä. Koska vanhempien salassa syömistä ei tiettävästi ole aiemmin missään tutkittu, tavoitteisiin pyrittiin hyödyntämällä laajasti kansainvälistä tutkimustietoa kodin ruokaympäristön ja lasten ruokatottumusten yhteyksistä.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella vanhempien salassa syöminen voidaan käsittää osana kodin sosiaalista ruokaympäristöä sekä lapsen ruoankäyttöä kontrolloivana ruokakasvatuskäytäntönä. Vanhemman salassa syömisestä löydettiin sekä mahdollisia hyötyjä (esim. terveellinen roolimallius) että haittoja lapsen terveellisten ruokatottumusten kehittymiselle (esim. sokeripitoisten elintarvikkeiden saatavuus kotona). Vanhemmuuden normeihin sekä suomalaisten naisten ja miesten ruoankäyttöön liittyvän tutkimuksen perusteella sokeripitoisten elintarvikkeiden salassa syömistä voi esiintyä sekä äideillä että isillä.

Kirjallisuuskatsaus vahvisti, että tutkimustiedossa kodin ruokaympäristöstä on aukko vanhempien salassa syömisen kohdalla. Tutkimusta vanhempien salassa syömisestä kuitenkin tarvitaan, sillä vanhempien salassa syömisellä voi olla lapsen ruokatottumusten kehittymiselle niin hyödyllisiä kuin haitallisiakin vaikutuksia. Tulevaisuudessa tulisi selvittää, esiintyykö vanhempien salassa syömistä päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmilla. Lisäksi olisi tärkeää tutkia, onko vanhemman salassa syömisellä yhteyttä lapsen sokeripitoisten elintarvikkeiden käyttöön. Näihin tutkimustarpeisiin vastaa tämän pro gradu -tutkielman toisena osana tuotettu artikkelikäsikirjoitus. Artikkelikäsikirjoituksessa tarkastellaan hyödyntäen DAGIS-interventiotutkimuksen syksyllä 2017 kerättyä alkuvaiheen aineistoa, kuinka yleistä sokeripitoisten elintarvikkeiden salassa syöminen on suomalaisilla 3–6-vuotiaiden lasten vanhemmilla, onko vanhempien salassa syömisellä yhteyttä perheen sokeripitoisten elintarvikkeiden käyttöön, sekä millaisia syitä vanhemmat esittävät salassa syömiselle.