Viimevuosien aikana verkkosovellukset ovat kasvattaneet suosiotaan verkkoselaimella saavutettavan universaalin saatavuuden, sekä helppokäyttöisyyden vuoksi. Tämä muutos ei kuitenkaan ole saapunut ilman seuraamuksia. Verkkosovellukset omaavat suuren hyökkäyspinta-alan pahantahtoisia toimijoita kohtaan, pääasiassa monimutkaisuutensa sekä sovelluksissa käytettävien teknologioiden suuren määrän takia. Tämä tutkimus keskittyi kriittisimpiin verkkosovellusten haavoittuvuuksiin, sekä siihen, miten niitä voidaan ehkäistä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Haavoittuvuudet johdettiin tuoreimmasta OWASP Top Ten- listauksesta kriittisimmistä verkkosovellusten haavoittuvuuksista, sekä haavoittuvuudet kategorisoitiin neljään eri kategoriaan niiden ominaisuuksien mukaan. Tutkimuksessa huomattiin, että vaikka monia haavoittuvuuksista voidaan lievittää tai vähentää implementoimalla puolustautuvaa ohjelmointia, suuren osan ajasta skannaukset ja testaukset suoritetaan legacy-sovelluksille. Tämä korostaa dynaamisen ja staattisen analyysin merkitystä. Toinen suuri tekijä turvallisessa verkkosovelluksen kehityksessä on inhimillisen virheen minimointi, joka on paljolti edustettuna loogiseen rakenteeseen liittyvissä haavoittuvuuksissa sekä alustan konfiguroinnissa.