Yhteiskuntatieteellisellä liikuntatutkimuksella on oma sijansa tiedekentillä. Alalla tehdään vaikuttavaa tutkimusta ja koulutetaan asiantuntijoita. Liikuntaa ja urheilua sekä kaikkinaista liikkumista tarkastellaan taloudellisina, sosiaalisina ja kulttuurisina ilmiöinä. Liikuntasosiologian lisäksi yhteiskuntatieteellistä liikuntatutkimusta tehdään muissakin tieteissä kuten talous-, politiikka-, hallinto-, historia- ja kulttuuritutkimuksessa. Liikkumisen muutoksia jäljittäessään, nykyisyyttä hahmottaessaan ja tulevaisuutta ennakoidessaan yhteiskuntatieteellinen liikuntatutkimus hyödyntääkin useiden tieteenalojen teoretisointeja ja tutkimusmenetelmiä. Yhteiskuntien muuttuessa nopeasti myös yhteiskuntatutkimuksen on uusiuduttava jatkuvasti. Liikunnan yhteiskuntatieteiden nykyisyyteen ovat vaikuttaneet muun muassa tutkimus- ja koulutusinstituutioissa tapahtuneet muutokset, uuden tutkijasukupolven esiinmarssi sekä päätöksentekijöiden erilaiset odotukset. Tämän selvityksen yleistavoitteena on luoda ymmärrystä liikunnan yhteiskuntatieteistä, paikantaa tieteenalan nykyasemaa ja painotuksia sekä esittää kehittämissuosituksia. Selvityksen pääkysymykset ovat: 1) Miten liikunnan yhteiskuntatieteet ovat syntyneet ja muotoutuneet nykypäivään tultaessa; 2) Miltä liikunnan yhteiskuntatieteiden tila näyttää 2020-luvun alkuvuosina; 3) Millaisin toimin voitaisiin vahvistaa liikunnan yhteiskuntatieteiden asemaa ja vaikutusta tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Mahdollisesti toteutettavat toimet olemme kirjanneet suosituksiksi. Selvityksessä on käytetty seuraavia aineistoja: liikunnan yhteiskuntatutkimusta käsittelevät ja eri yhteyksissä tuotetut tekstit, keskeisten instituutioiden strategiset linjaukset sekä instituutioiden verkkosivuilleen kirjoittamat esittelyt, kyselyt valtion liikuntaneuvoston jäsenille ja varajäsenille, opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön sekä valtion liikuntaneuvoston sihteeristölle sekä vuonna 2010 ja sen jälkeen niille tohtoroituneille, jotka tarkastelevat väitöskirjassaan liikuntaa yhteiskunnallisena ilmiönä. Esitetyt 26 suositusta on jaoteltu otsikoiden tutkimus, koulutus, hallinto ja strategia alle. Suositusten toteuttamisvastuu on useilla eri toimijatahoilla. Osan esitetyistä suosituksista voivat toimeenpanna yksittäiset toimijatahot ja osan toteuttaminen edellyttää useamman toimijan yhteistyötä. Selvityksen johtopäätöksenä onkin, että liikunnan yhteiskuntatutkimuksen ja -koulutuksen aseman vahvistaminen edellyttää yhteistyötä ja monien toimijoiden koordinoituja toimenpiteitä. Suositusten toteuttamisen lähtökohtana tulee olla ymmärrys liikunnan yhteiskuntatieteiden merkittävästä asemasta tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä tiedolla johtamiseen tukeutuvassa päätöksenteossa.