Tutkielmassa analysoidaan A. Uderzon ja R. Goscinnyn Asterix-sarjakuviin kuuluvan albumin Le bouclier arverne erisnimiä ja niiden käännösvastineita sen suomenkielisessä versiossa Asterix ja kadonnut kilpi, jonka on kääntänyt O. Walli. Kummankin alakorpuksen sanamäärä on n. 5400. Tavoitteena on tarkastella erisnimien kääntämistä kotouttamisen ja vieraannuttamisen näkökulmasta. Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, että kääntäjä pyrkii säilyttämään tekstissä lähtötekstin elementtejä, kun taas kotouttamisessa kääntäjä pyrkii mukauttamaan lähemmäksi kohdekielen odotuksia ja normeja. Yhteensä nimiä on 73 ja vastineita 376, mukaan lukien puhekuplat sekä kuvaruuduissa esiintyneet nimet. Nimet jaoteltiin viiteen eri kategoriaan. Kategoria 1 eli täysvieraannuttaminen oli suurin kategorioista 133 esiintymin (35,4 %). Heti toisena tuli kategoria 4 eli kotouttaminen korvaamalla nimi muulla nimivastineella, sen johdannaisella, toisella sanaluokalla, lyhenteellä tai yleisnimellä yhteensä 132 esiintymin (35,1 %) ja kolmantena kategoria 2 eli osittain vieraannuttaminen 82 esiintymin (21,8 %). Neljänneksi suurin oli kategoria 5 eli poistot 22 esiintymin (5,8 %) ja pienin kategoria 3 eli täysin kotoutetut nimet, jossa oli vain 7 esiintymää (1,9 %). Tulokset ovat seuraavat: 1) nimien vieraannuttaminen oli hieman yleisempää kuin kotouttaminen, vaikka nimet erosivatkin yleisemmin toisistaan alkuperäisessä ja käännöksessä. Tämä johtui alkuperäisen tekstin ranskannetuista nimistä, jotka oli suomalaisten konventioiden mukaan käännetty esiintymän alkuperäiskielelle. 2) Ainoastaan fiktiiviset henkilönnimet ja paikannimet, mukaan lukematta roomalaisten praenomeneja eli etunimiä, sekä yksi historiallinen paikannimi oli kotoutettu suomeen. 3) Yleensä fiktiivisten nimien vastineet kadottivat alkuperäisen version muodostaman viittauksen henkilön ulkonäköön tai persoonaan, mikäli sellainen oli alkuperäistekstissä. Näissä tapauksissa nimileikki oli muokattu todennäköisesti suomalaiselle lukijalle ymmärrettäväksi. 4) Osittain vieraannutetuissa nimissä viittaus säilyi. Selkeää ei ollut, miksi nimiä oli jätetty pois tai korvattu muokkaamalla. Tutkimushypoteesi, jonka mukaan yli 50,0 % tapauksista olisivat strategialtaan kotoutettuja, ei siis käynyt toteen. Käännös turvautui suurimmaksi osaksi vieraannuttamiseen. Käännöksen nimet olivat useimmiten alkuperäisen nimen muunkielisiä vastineita, eli käännös ei vastannut suurimmalta osin alkuperäistä nimien osalta.