Tutkimukseni on teoriaohjaava sisällönanalyysi muumianimaatiosarjojen Muumilaakson tarinoita (1990–1992) ja Muumilaakso (2019–2022) naiskuvasta ja animaatiosarjojen välillä tapahtuvasta naiskuvan muutoksesta. Tavoitteena on selvittää, millaisia naisrepresentaatioita merkityksineen sarjoissa ilmenee, missä määrin sarjojen naiskuvassa on paikannettavissa tyypillisiä naisstereotypioita ja -myyttejä ja missä määrin aineiston representaatiot niitä mahdollisesti haastavat. Tulokset esitän tekemällä vertailevia huomioita sarjojen välillä ja kytkemällä havaintoja laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen.

Mediasisällöt, kuten lastenohjelmat, vaikuttavat ihmisten käsityksiin sukupuolesta ja niiden kautta rakentuvaan omakuvaan sekä yhteiskunnallisen toimijuuden kokemukseen. Mediakuvausten ollessa yksiulotteisesti tietynlaisia, kaventaa se kokemusta itselle sopivasta ja hyväksyttävästä toiminnan kentästä elämän eri osa-alueilla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii sukupuolen ja representaation käsitteistön määrittely, naiskuvastojen vaikutusten konkretian taustoittaminen, naisstereotyyppien ja -myyttien määrittely sekä lapsille suunnatun animaation merkityspotentiaalin käsittely sukupuolirooleja ja -käsityksiä välittävänä sisältönä.

Tutkimuksessa muumianimaatiosarjojen naiskuva osoittautuu yhteneväiseksi tyypillisten naiskuvausten ja -stereotypioiden kanssa. Naishahmot tulevat esitetyksi hoivarooleissa, ulkonäöstä huolta pitävinä ja miehiin nähden jokseenkin vähäteltyinä ja heikompina toimijoina. Samoja representaatioita mukaillen uudemmassa Muumilaakso -sarjassa naiskuva tulee kuvatuksi neutraalimmin. Perinteisiä sukupuolikuvauksia haastavat havainnot keskittyvät uudempaan muumianimaatiosarjaan. Sarjojen välisen naiskuvan muutoksen vähyydestä voidaan johtaa päätelmä uusien tarinoiden ja hahmojen luomisen tärkeydestä.