Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämislakien mukaiset järjestämisvastuut siirtyivät kunnilta ja kuntayhtymiltä 21:lle hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö (2023) kertoo hyvinvointialueuudistuksen olevan “yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista”. Tämä pro gradu –tutkielma keskittyy hyvinvointialueiden ensimmäisen järjestämisvastuun aikaisen toimintavuoden talousarvion ilmiökokonaisuuden tutkimiseen laadullisen tutkimuksen keinoin. Työn case-organisaationa toimii Keski-Suomen hyvinvointialue. Tutkimukselle on myönnetty tutkimuslupa Keski-Suomen hyvinvointialueen toimesta. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin yhdeksän talouden ammattilaisen puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Aineiston analysointi on toteutettu laadullisin menetelmin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset on esitetty abstrahoidussa muodossa ja tutkimustulosten tueksi on litteroitu suoria lainauksia tehdyistä haastatteluista. Lisäksi aineiston tueksi on esitetty muista internet-lähteistä saatua materiaalia. Tutkimustulokset esittävät case-organisaation talousarviovalmistelun keskeisimpiä haasteita olleen valmistelun vähäiset resurssit, valmistelulle jäänyt lyhyt aikaikkuna, valmiin pohjatiedon puute, uuden organisaation organisoitumisen haasteet sekä hyvinvointialueen rahoituksen määrä ja muutokset pitkin talousarviovuotta. Valmisteluun osallistuneet henkilöt ovat kokeneet työssään työpaineen kasvua ja stressiä, mikä on yhteneväinen tutkimustulos aiemman hyvinvointialueiden valmistelun tutkimuksen kanssa. Hyvinvointialueen talouden suurimpia haasteita on yleinen taloudellinen tilanne korkojen nousun ja inflaation myötä sekä työvoiman saatavuuden haasteet. Lisäksi palvelutarpeen kasvu sekä sosiaali- ja terveysalan palkkaratkaisu yhdessä palkkaharmonisaatiovaateen kanssa aiheuttavat case-organisaatiolle taloudellisia haasteita tulevina vuosina.