Jääharjoittelun kuormittavuuteen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen mahdollistaa paremman ymmärryksen erilaisten harjoitteiden ja harjoituskokonaisuuksien kuormittavuudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa harjoitekohtaisesta jääharjoittelun kuormittavuudesta kansainvälisen tason juniorijääkiekkoilijoilla. Lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään mahdollisia eroavaisuuksia suunnitellussa ja koetussa kuormittavuudessa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton ja Huippu-urheilun instituutin kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin Suomen U17-ja U18 jääkiekkomaajoukkueiden harjoitusleireiltä kevään ja kesän 2022 aikana. Harjoitteet jaettiin erilaisiin kategorioihin niiden ominaispiirteiden, alueen koon ja pelaajamäärien mukaan. Harjoitteiden sisäistä kuormitusta mitattiin Polar Team Pro sykeseurantajärjestelmällä, koetun kuormituksen RPE kyselyllä ja valmiutta harjoitteluun selvitettiin TQRS-palautumiskyselyllä. Ulkoista kuormitusta mitattiin Wisehockey lähipaikannusjärjestelmällä. Kamppailuharjoitteissa ja flow-harjoitteissa vietettiin merkittävästi suurempia osuuksia syke-alueella 4 (80–89 %) kuin taito/tekniikkaharjoitteissa (30,88 ± 9,84 & 28,86 ± 3,76 % vs. 7,72 ± 2,21 %,). Myös RPE:n osalta kamppailuharjoitteissa raportoitiin merkittävästi suurempaa kuormitusta kuin taito/tekniikkaharjoitteista (7 ± 1 vs. 3 ± 0). Kokonaismatkat, kiihdytykset, jarrutukset, ja nopeusalueiden 3 (15–20 km/h), 4 (20–25 km/h) - ja 5 (> 25 km/h) matkat olivat suurimpia simuloiduissa otteluissa. Verrattuna pieneen alueeseen, suuren alueen harjoitteissa vietettiin enemmän aikaa sykealueella 5 (90-100 % HRmax) (9,91 ± 4,28 % vs. 6,50 ± 7,17 %) ja kuljettiin suurempia matkoja nopeusalueilla 3, (24,95 ± 5,33 % vs. 16,50 ± 7,21 %) 4 (17,02 ± 2,67 % vs. 5,71 ± 4,05 %) ja 5, kuin pienen alueen harjoitteissa (6,41 ± 1,82 % vs. 1,81 ± 1,02 %). Pienen alueen harjoitteissa liikuttiin puolestaan enemmän nopeusalueella 1 (0-10 km/h), kuin suuren alueen harjoitteissa (62,61 ± 20,58 %, vs. 32,65 ± 9,48) Ainoastaan nopeus-alueilla 1 & 2 kuljetuissa matkoissa havaittiin merkittäviä eroja < 3 ja > 5 pelaajan harjoitteiden välillä. Pelinomaiset tekijät, kuten kamppailu ja pelin virtaus suurella alalla sekä peli/harjoitusalueen koon kasvattaminen puolikasta kenttää suuremmaksi näyttäisivät olevan kuormitusta lisääviä tekijöitä jääharjoittelussa. Pelaajien määrän vaikutus harjoittelun kuormittavuuteen oli minimaalinen. Oleellisempaa harjoitteiden ja harjoittelun suunnittelussa saattaakin olla alueen koko ja harjoitteen luonne/tavoitteet. Tulokset alleviivaavat molempien, sisäisen ja ulkoisen kuormituksen monitorointia harjoittelun seurannassa harjoituskuormituksen paremman kokonaiskuvan selvittämiseksi.