Ruokavalinnat ovat useiden sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vuorovaikutuksen myötä syntyviä päätöksiä. Korkeakouluopiskelijat elävät uudenlaista elämänvaihetta, jossa he ovat usein ensimmäistä kertaa vastuussa omasta ruokataloudestaan. Terveyttä edistävän ruokavalion pohjan muodostaa monipuolinen kasvisten nauttiminen, mutta niiden syöntisuosituksen on saavuttanut aiemman tutkimuksen mukaan vain harva korkeakouluopiskelija. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää omillaan asuvien korkeakouluopiskelijoiden taloudellisen tilanteen, demografisten muuttujien sekä opiskelijaravintoloiden käytön yhteyttä kasvisten syönnin useuteen. Tavoitteena oli selvittää, selittävätkö myös taloudelliset syyt ruokakäyttäytymistä terveysvalintojen ohella.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen aineistoa keväältä 2021. Aineisto on kerätty satunnaisotannalla kattaen yliopistot ja ammattikorkeakoulut Suomessa. Tämän tutkimuksen analyysiin sisällytettiin omillaan asuvat opiskelijat (N=2508). Tilastollisina analyyseinä käytetiin ristiintaulukointia ja binääristä logistista regressiomallia. Aineisto analysoitiin IBM Statistics 28-ohjelmalla.

Omillaan asuvista korkeakouluopiskelijoista vain joka viides noudatti vihannesten ja juuresten syöntisuositusta. Useita kertoja päivässä hedelmiä ja marjoja raportoi syöneensä vain joka seitsemäs opiskelija. Naisopiskelijat söivät syöntisuosituksien mukaisesti miesopiskelijoita useammin. Taloudellisen tilanteen ja kasvisten syönnin välillä ei havaittu yksiselitteistä yhteyttä. Kasvisten syöntisuosituksen noudattamisen todennäköisyyttä lisäsi taloudellisen tilanteen sijaan ennemminkin naissukupuoli, opiskelu yliopistossa ammattikorkeakouluun verrattuna sekä opiskelijaravintoloiden käyttö 4–7 päivänä viikossa verrattuna vähemmän ateriaetua hyödyntäneiden ryhmiin.

Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista vain harva täytti kasvisten syöntisuosituksen, mikä on linjassa aiempien kansainvälisten tutkimusten tulosten kanssa. Opiskelijaravintoloissa useammin syöminen oli yhteydessä kasvisten syöntisuosituksen toteutumiseen, mikä perustelee aiemman tutkimustiedon tapaan joukkoruokailun merkitystä yksilön terveyttä edistävän ruokavalion toteutumisessa. Tutkimustulokset nostavat ravitsemusinterventioiden tärkeyttä kasvisten syöntimäärien lisäämiseksi korkeakouluopiskelijoilla erityisesti miesten ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa. Taloudellisen tilanteen rinnalle on jatkossa selvitettävä muita ruokavalinnan taustalla olevia syitä korkeakouluopiskelijoiden terveellisten ruokailutottumuksien tukemiseksi.