Maahanmuuttoa ja kotoutumista Suomessa ohjaava järjestelmä – rakenteet ja instituutiot, mm. oikeudellinen asema ja kansalaisuuslaki – tuottaa ihmis- ja resurssikategorioita, joihin maahanmuuttajat jakautuvat. Väitöskirja analysoi korkeasti koulutettujen kolmansien maiden kansalaisten kokemuksia kotoutumisesta ja osoittaa, kuinka vallitsevat rakenteet tuottavat työtä tekevän alaluokan pohjoismaisille työmarkkinoille. Se selvittää teoreettisen ja empiiristen tutkimusten avulla, millaisia jännitteitä muodostuu periaatteiltaan tasa-arvoisen työmarkkinajärjestelmän ja sen periferiassa matalapalkkatöissä työskentelevien korkeasti koulutettujen siirtolaisten kasvavan joukon välillä. Analyysissä hyödynnetään teorioita kansalaisuudesta, työmarkkinoiden segmentoitumisesta ja hajautetusta toimijuudesta selittämään maahanmuuttajien kokemuksia työmarkkinoille integroitumisesta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että suomalainen maahanmuuttajia erilaisiin laillisiin statuksiin luokitteleva järjestelmä rakentaa heistä erillistä ja alempiarvoista työläisten luokkaa, joka on usein suljettu pois suomalaisen tasa-arvoisen työmarkkinajärjestelmän ja hyvinvointivaltion suojelusta ja etuoikeuksista. Nämä henkilöt on toiseutettu ja epätasa-arvoisesti integroitu työmarkkinoille. Ehdolliset markkinakansalaisuuden periaatteet välineellistävät maahanmuuttajia ja tekevät kotoutumisesta markkinaehtoista. Samaan aikaan järjestelmän luoma sosioekonominen haavoittuvuus tuottaa ja ylläpitää ammatillista eriytymistä, jossa heidän asemansa sijaitsee työmarkkinoiden periferiassa. Kotoutumisvastuu on tällöin siirretty yksittäisille henkilöille, jotka oletusten vastaisilla toimillaan ja resilienssiä vahvistavilla taktiikoillaan, itse asiassa vahvistavat diskriminoivia ja hyväksikäyttäviä työmarkkinakäytäntöjä. Väitöskirja ehdottaa Suomelle ainutlaatuista teoreettista selitysmallia eri maahanmuuttajaryhmien erilaiselle ja eriarvoiselle kotoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Se argumentoi, että keskeiset vaikkakin sosiaalisesti alempiarvoiset ammatit, yhdessä hyvinvointijärjestelmän tasa-arvolupausten kanssa, ylläpitävät maahanmuuttajien systemaattista alistamista työmarkkinoiden periferiassa sijaitsevaan työläisten alaluokkaan.

Avainsanat: oikeudellinen asema, sosiaalinen tuotanto, työmarkkinasegmentaatio, hajautettu toimijuus, korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, Suomi