Tässä hankkeessa tutkittiin taidepohjaisin menetelmin tekijöitä, jotka vaikuttavat yliopistohenkilöstön hyvinvointiin ja ei-hyvinvointiin suuressa suomalaisessa yliopistossa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tunnistaa yliopiston henkilökunnan hyvinvointiin ja ei-hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tutkimalla opetus-, tutkimus- sekä asiantuntija- ja ammattihenkilöstön erilaisia kokemuksia. Samalla tarkoituksemme on löytää toimia, joilla voidaan edistää yhteisöllistä hyvinvointia yliopistoissa.<br /><br />

Tutkimus tehtiin yhdessä suomalaisessa yliopistossa vuosina 2022-2024. Osallistujien valintaa ohjasi kaksiakselinen valintamatriisi, jonka tavoitteena oli saada monipuolinen otos yliopiston henkilöstöstä. Osallistujat valittiin siten, että he edustaisivat yliopiston eri yksiköitä (tiedekunnat, erillislaitokset ja yliopistopalvelut) ja työsuhdetyyppejä (vakituiset/lyhytaikaiset työsuhteet, koko- tai osa-aikaiset sekä opetus-/tutkimus-/asiantuntija- ja ammatillinen työskentely). Kutsutut valittiin satunnaisesti laitosten julkisista henkilöstöluetteloista. Halusimme keskittyä erityisesti alitutkittuihin määrä- ja osa-aikaiseen sekä ammatti- ja asiantuntijahenkilöstön. <br />

Kaksikymmentäyksi henkilöä osallistui tutkimukseen. He edustivat erilaisia toimenkuvia (tutkija, opettaja tai asiantuntija/ammattihenkilöstö) ja erilaisia suhteita (pysyvä tai määräaikainen). Työpajaan osallistui kolme osallistujaa (yhdessä kolmen tutkijan kanssa), kolme osallistujaa osallistui pilottihaastatteluihin (käytännöllisesti katsoen identtisesti loppuhaastattelujen protokollalla) ja 15 osallistujaa osallistui haastatteluihin. Osallistujat olivat neljän eri tiedekunnan ja kuuden muun laitoksen henkilöstöä. Kuusi osallistujaa oli pääosin opettajia, neljä pääasiallisesti tutkijoita ja yksitoista pääasiassa asiantuntija- ja ammattihenkilöstöä.<br /><br />

Saadaksemme monipuolisia näkökulmia osallistujilta, käytimme taidepohjaisia tutkimusmenetelmiä. Osallistujat saivat valita, halusitko he osallistua ryhmätyöhön (karttatyöpaja) (N=3) tai yksittäisiin haastatteluihin (N=18). Karttatyöpajassa osallistujille annettiin erilaisia maalaus- ja piirtämistarvikkeita ja heitä pyydettiin piirtämään tai maalaamaan asioita (”hyvinvointikartta”), jotka havainnollistivat heidän hyvinvointiinsa tai ei-hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä. Tutkijat keskusteluttivat osallistujia kartan piirroksista ja maalauksia, ja he myös osallistuivat piirtämiseen. Haastattelun osallistujia pyydettiin valitsemaan haastattelun taustaksi joko päiväkirjan kirjoittaminen tai sellaisten kuvien ottaminen tai etsiminen, jotka kuvastavat heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista. Haastattelun osallistujat tekivät nämä tehtävät ennen kasvokkaisiin haastatteluihin osallistumista. Haastatteluissa he keskustelivat tutkijan kanssa tuottamistaan päiväkirjateksteistä tai kuvista. Nämä haastattelut olivat suurelta osin osallistujien ohjaamia, joten kutsumme niitä "yhteisstrukturoiduiksi" puolistrukturoitujen haastattelujen sijaan.<br /><br />

Tämän projektin data sisältää: <ul> <li> Karttatyöpaja: Taideteokset (alkuperäiset ja valokuvat niistä), äänitallenteet, kopio työpajan aikana käydyistä keskusteluista ja työpajan jälkeen tehdyt tutkijan pohdiskelut. Nämä tiedot sisältävät henkilötietoja, eivätkä ne ole julkisesti saatavilla.</li>

<li> Haastattelut: Osallistujien toimittamat materiaalit (pääasiassa päiväkirjat ja valokuvat), haastattelutallenteet ha haastattelulitteroinnit sekä haastattelujen jälkeen tehdyt haastattelijan muistiinpanot. Nämä tiedot sisältävät henkilötietoja, eivätkä ne ole julkisesti saatavilla.</li>

<li>Aineiston hankkimiseen liittyvät tiedot: Kaksikieliset (suomi ja englanti) rekrytointisähköpostimme, muistutussähköpostimme ja haastatteluoppaamme. Nämä menetelmiin liittyvät asiakirjat ovat julkisesti saatavilla Creative Commons -lisenssillä avoimeen uudelleenkäyttöön liittyvässä AHJO-menetelmien osaprojektissa.</li>

<li>Neuvoa-antava paneeli: Rekrytoimme yliopistosta henkilökuntaa osallistumaan neuvottelukuntaan, joka auttoi ohjaamaan tutkimusprojektia. Tämä ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Paneelikeskusteluista tehdyt muistiinpanot säilytti tutkija, ja ne jaettiin paneelille myöhemmin tarkistettavaksi. Nämä muistiinpanot ovat sisäisiä työasiakirjoja, jotka voivat sisältää henkilötietoja, joten niitä ei julkaista.</li> </ul> Tämä projekti tunnettiin käynnissä ollessaan nimellä AHJO: Akateemisen hyvinvoinnin yksilöllisen ja organisatorisen kehittämisen välineet.