Verkko-opetuksella tarkoitetaan joko kokonaan tai osittain verkkoteknologian hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisen tukemisessa. Verkko-opetuksesta on muodostunut kuluneiden parin vuosikymmenen aikana pysyvä opetusmuoto korkeakouluissa, myös fysioterapeuttikoulutuksessa. Fysioterapian opettajien kokemuksia tutkimusilmiöstä ei tiettävästi ole tutkittu suomalaisessa fysioterapeuttikoulutuksen kontekstissa. Näin ollen tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja kuvata fysioterapian opettajien kokemuksia verkko-opetuksesta. Tavoitteena oli laajentaa ymmärrystä verkko-opetuksesta fysioterapian opettajien kokemana.

Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena fenomenologis-hermeneuttista metodologiaa hyödyntäen. Tutkimukseen osallistui kuusi fysioterapian opettajaa kahdesta eri ammattikorkeakoulusta. Haastatteluaineisto kerättiin verkkovälitteisesti (Zoom) toteutettuina yksilöhaastatteluina tammi-maaliskuussa 2023. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin sanatarkasti ja aineisto analysoitiin Smithin ym. (2022) luomalla tulkitsevalla fenomenologisella metodilla (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA). Tutkimuksen tulokset on muodostettu IPA-analyysin seitsemänvaiheisen prosessin kautta.

Fysioterapian opettajien kokemukset verkko-opetuksesta muodostivat kaksi jaettua kokemusteemaa sekä viisi alateemaa: 1) kokemukset verkko-opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta (alateemat: kokemukset verkko-opetuksen suunnittelun ja toteutuksen haasteista, verkko-opetuksen suunnittelun ja toteutuksen myönteiset kokemukset sekä kokemukset verkko-opetuksen pedagogisten keinojen merkityksestä) ja 2) kokemukset vuorovaikutuksesta verkko-opetuksessa (alateemat: verkkovuorovaikutuksen kokeminen haasteellisena ja verkkovuorovaikutuksen kokeminen myönteisenä).

Tutkimuksen tulokset laajentavat ymmärrystä verkko-opetuksesta kokemuksellisena ilmiönä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää fysioterapian opettajien verkko-opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä opettajien työn tukemisessa, työnohjauksessa ja koulutuksessa. Jatkossa fysioterapian opettajien kokemuksia verkko-opetuksesta olisi tärkeää tutkia koko Suomen laajuisesti myös muissa ammattikorkeakouluissa. Mielenkiintoista olisi myös selvittää fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa hyödyntäen fysioterapeuttiopiskelijoiden kokemuksia verkko-opetuksesta suomalaisessa fysioterapeuttikoulutuksen kontekstissa.