Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ympäristö- ja ilmastotoimia kahdesta näkökulmasta; sekä Euroopan parlamentin täysistuntojen keskustelujen että Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman (CAP-suunnitelma) ympäristö- ja ilmastotoimien perustason näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ympäristö- ja ilmastotoimien kestävyys näyttäytyy EU-tason keskusteluista kansallisen tason toimenpiteisiin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta; ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Aineiston ensimmäinen osa muodostuu kahden Euroopan parlamentin täysistuntokeskustelun sanatarkoista istuntoselostuksista. Tutkimuksen aineiston toinen osa muodostuu Suomen CAP-suunnitelman ympäristö- ja ilmastotoimien perustason toimenpiteistä keskittyen erityisesti hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi, ja toisen aineiston osalta tutkimuksessa tehdään myös vertailua Ruotsin CAP-suunnitelman 2023–2027 toimenpiteisiin sekä Suomen kauden 2014–2020 toimenpiteisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat kaikkien kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden esiintyvän europarlamentaarikoiden puheenvuoroissa EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Keskustelussa painottui etenkin ekologinen ulottuvuus, mutta myös taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus nousivat esiin puheenvuoroissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös Suomen CAP-suunnitelman ympäristö- ja ilmastotoimien perustason hieman nousseen aiempaan kauteen verrattuna. Vertailussa Ruotsin toimenpiteisiin tutkimuksessa havaittiin vain pieniä eroavaisuuksia. Tutkimuksen tulokset vahvistavat kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden toimivan hyödyllisenä viitekehyksenä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tarkastelussa, sillä se ottaa huomioon ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.